"Tuosta talosta", osoitti Anna kädellänsä, "jossa Risto palvelee. Minä tahtoisin hoitaa sairaan".
"Minäkin tahtoisin hänen hoitaa, oletko sinä sen talon tytär?" lausui majuri.
"Olen", vastasi Anna kainosti. "Antakaa herra majuri, minun hoitaa sairasta, minä lupaan hoitaa hänen hyvin", vakuutti Anna vesissä silmin.
Välskäri kuiskasi majurin korvaan: "Antakaa tytön hoitaa sairas, tässä näkyy olevan hellä kohta".
"No, saat hoitaa sairaan, mutta niinkauan kunnes sairas paranee, tahdon minä käydä joka päivä katsomassa kuinka hoidat", lausui majuri.
"Voi kuinka hyvä te olette, herra majuri, kun vielä lupaatte käydä meillä jokapäivä", huudahti Anna, lankesi polvilleen ja syleili majurin jalkoja.
"No, no, kuinka sinulle saattaa uskoa huonon sairaan hoitoa, kun olet niin raivoisa", kysäsi majuri vesissä silmin.
"En minä ole raivoisa, kyllä hoidan hyvin", supisi Anna, peljäten majurin peräyttävän lupauksensa.
* * * * *
Risto kannettiin siis Tuovilaan ja vuode tehtiin Annan omaan sänkyyn. Ensimmäisellä kolmella vuorokaudella välskäri ei poistunut sairaan tyköä.