Aeso pus au ctor quam materi am rep perit,
Hanc ego poli vi ver sibus sena riis.
Et quod pruden ti vi tam con silio monet.
Calu mnia ri si quis au tem volu erit,
Quod ar bores loquan tur, non tantum ferae,
Fictis joca ri nos memi nerit fa bulis.
Vielä on kaikessa latinaisessa värsyssä muistettava tämä latinainen värsy:
Ecthlipsis necat m, Synaloephe vero vocalem, se on: edellisen sanan päättestä lähtee m ja pääte-äännäin, jos seuraava sana alkaa ääntäimellä taikka h:lla (kuta Latinalaiset eivät pitäneet kirjaimen arvoisena, vaan sanoivat: H magis est aspiratio quam littera) niinkuin nähdään ensimäisen Sadun jo toisesta sanasta alkain:
Ad ri v eun dem lupus et a gnus ve nerant,
Siti compul si: supe rior stabat lupus
Longe qu inferi or a gnus. Tunc fauc im proba
Latr in cita tus jur gii caus in tulit.
Qui pos sum, quae so, face re, quod quereris, lupe
Ant hos sex men ses ma l, ait, di xisti mihi
Pater hercu le tuus, inquit, malé dixit mihi.
Näistä halullinen oppilas niin paljon osviitaa saanee, että hän hyvän opettajan neuvolla asian päälle pääsee.
Ensimäinen Kirja.
Esitys:
Aisoopos isä hyvän aineen keksinyt,
Kun minä kaunistellut kuutos-värsyillä.
Kakskertaisesti kirjaiseni hyödyttää:
Se naurattaa ja neuvoo viisaast' elämään.
Jos jonkun ehkä mieli tekee moittimaan, 5
Puidenkin muka puhuvan ja eläinten,
Niin muistais' meidän tässä tarinoitsevan.
Satu 1.
Usein on huokea syyttömän sortaa.