Ei vakaa valtavaisten kanssa kumppanuus,
Sen todeks' osottaapi tämä tarina.
Kuin lehmä ja vuohi ja lammas väärän kärsivä
Leijoonan kanssa seurustivat korvessa,
Ja saatu oli hirvi hirmu lihava; 5
Niin leijo sanoi heille, osain tehtyä:
Mun ensimäinen vuoksi leijon nimeni;
Antakaa toinen uroollisuudestani;
Mun voiman vuoksi kolmas ompi omani,
Ja kovin käy jos joku koskee neljänteen. 10
Näin kaiken saaliin piti väkivallalla.
Satu 6.
Lurjukset lurjusten sikiötkin.
Sammakot Auringolle.
Häät herkulliset varkaan näki läheisen
Aisoopos, siitä kohta läksi lausumaan:
Kuin kerran aurinkokin aikoi naimiseen,
Niin sammakoilta parku pääsi pilvihin,
Ja parkumasta liikkui pilvein haltia 5
Ja kysyi syytä: vastas' allikon asukas:
Jo yksin polttaa kuivaks' kaikki lammikot
Ja saattaa kurjat kuivuudella kuolemaan;
Voi mikä surma! saisi vielä sikiön!
Satu 7.
Tyhmäin kunnia on mitätön.
Repo valenaaman nähdessä.