KREIVI. Teidän jalkanne on nyrjähtynyt, rouvaseni?
ROSINA. Ah! niin, jalkani nyrjähtyi. Se kirvisti kauheasti.
KREIVI. Minä huomasin sen kyllä.
ROSINA (kreiviä katsellen). Tuska tuntui sydämeen asti.
BARTHOLO. Tuoli, tuoli. Eikö ole yhtään nojatuolia täällä?
(Hän menee sellaista noutamaan.)
KREIVI. Ah, Rosina!
ROSINA. Mikä varomattomuus!
KREIVI. Minulla on tuhat tärkeää asiaa jutella teille.
ROSINA. Hän ei jätä meitä.