FIGARO. Hän on hullu, hän on hullu…
(He menevät ulos.)
Neljästoista kohtaus.
(Bartholo, yksin, ajaa keitä takaa.)
BARTHOLO. Minä olen hullu! katalat viettelijät, pirun lähettiläät, jonka työtä te täällä toimitatte ja jonka pitäisi viedä teidät kaikki … minä olen hullu!… Minä näin heidät niinkuin näen tämän pulpetin … ja hävyttömästi keskustella minun kanssani!… Ah! ainoastaan Bazil voi selittää minulle tämän asian. Niin, lähettäkäämme häntä hakemaan. Holoo! joku… Ah! minä unhotin, ett'ei minulla ole ketään… Joku naapuri, ensitullut, yhtä kaikki. Tämä voi viedä mieheltä järjen! Tämä voi viedä mieheltä järjen!
(Näytösten välillä näyttämö pimenee, raju-ilman pauhu kuuluu ja orkesteri soittaa entre-actin Rossini'n saman-nimisestä operasta.)
NELJÄS NÄYTÖS.
Näyttämö on pimeä.
Ensimmäinen kohtaus.
(Bartholo. Don Bazil, paperilyhty kädessä.)