— Minä en lupaa mitään! vastasi rouva Ronald kuivalla äänellä.
— Olisi sydämetöntä tuottaa Henrikille pettymystä. Sitäpaitsi antaisit
Doralle huonon esimerkin… Jos sinä menet Roomaan, tulee hän mukaan:
Jack suuttuu, ja seurauksena kukaties on kihlauksen purkaminen.
— Dody on kyllin suuri tietääkseen itse, mitä hänen tulee tehdä. Minä en ole vastuussa hänen teoistaan.
Herra Beauchamp ei halunnut väitellä enää, hän tiesi, että oli vaarallista ajaa Helena lausumaan tahtonsa, sillä sitten ei hän siitä enää peräytyisi.
Ennen lähtöänsä pyysi hän kuitenkin Sofia-tätiä tekemään voitavansa, jotta Helena luopuisi Rooman-matkastaan. Tekipä hänen mielensä ilmoittaa pelkonsa kreivin suhteen, tai ainakin herättää tädin epäluuloa; mutta veljellinen vilpittömyydentunne ehkäisi sen.
Kun veli hyvästeli asemalla sisartaan, oli hänen sydämensä sangen huolestunut.
— Näkemiin — kuuden viikon kuluttua! huusi hän Helenalle vaunun ovesta.
Helena kääntyi pois, eikä vastannut.
XI.
Rouva Ronald oli sanonut herra de Limeraylle rakastavansa vaaraa, ja tosiaan leikitteli hän nyt jo neljättä viikkoa niinkuin lapsi miehen kaiholla, aisteilla ja turhamielisyydellä aavistamatta siitä johtuvaa vaaraa. Amerikkalainen kasvatus on sekä henkisessä että ruumiillisessa suhteessa toinen kuin eurooppalainen; se suojelee naista vieläkin enemmän kuin hänen periaatteitaan tai säädyllisyyttään. Helena oli rankaisematta vallinnut ja kiduttanut ihailjoitansa: ei kukaan ollut mennyt pitemmälle kuin hän oli tahtonut. Kreivi Sant'Anna oli toista temperamenttia. Tämä platoninen keimailu, johon alistettiin, tuntui hänestä hänen miehisen sukupuoleni häväisyltä ja kiihdytti hänet hetkittäin suuttumuksen purkauksiin. Herra Beauchampin lähtö oli hänessä herättänyt suurta tyytyväisyyttä: hän oli arvannut tämän herran vihamielisyyden ja luullut sen olevan menestyksensä esteenä; nyt tunsi hän nuoren naisen olevan paremmin vallassaan.