Helena naurahti väkinäisesti.
— Ah, ah! te pidätte minua amerikattarenanne!… No tosiaan, rakastavaiseksi on teillä huononlainen vainu.
Sant'Anna, oli olevinaan hämmästynyt ja pettynyt ja pysähtyi äkkiä:
— Kuka sinä sitten olet?
— Ottakaa selvä!
Näin sanoen riuhtasi nuori nainen itsensä irti, käänsi hänelle selkänsä ja hävisi väkijoukkoon.
Leikkisä hymy välähti kreivin silmissä.
»Tuo tietää nyt ja on raivoissaan», päätteli hän.
Dora, joka oli seurannut tapausta syrjästä, jätti heti herran, joka oli koettanut saada häntä seuraansa ja alkoi kaarrella Lelon ympärillä. Kahdesti heitti hän hänelle kukkia uskaltamatta kuitenkaan puhutella, voittamattoman arkuuden vallassa. Sant'Anna tarkasti häntä kiireestä kantapäähän. Toinen kämmekkäkimppu! Se oli varmaan neiti Carroll.
— Saanko tarjota käsivarteni? Sinun vartalosi miellyttää minua.