— Minä en päästä sinua ennenkuin olet minua kuullut. Syytetyllä on oikeus puolustautua.
Ja arvovallalla, joka hurmasi nuorta amerikatarta, saattoi hän hänet tilaamaansa aitioon, tarjosi hänelle tuolin ja istui itse häntä vastapäätä, selkä saliin päin.
— Teille on siis sanottu, että minä en kykene vakavaan tunteeseen? kysyi hän unohtaen naamiaisten tavanomaisen sinuttelun.
Dora nyökkäsi myöntävästi.
— No niin, teitä on petetty, sillä minä olen vakavasti rakastunut erääseen nuoreen tyttöön.
— Vielä mitä!
— Se on täyttä totta.
— Onko hän valkoverinen?
— Ei, tumma.
— Kaunis?