Taivun mielipiteeseenne enemmän kuin milloinkaan ennen. Minusta on mieluista saada yleiskatsaus ihmisistä ja elämästä, hauskaa aavistaa niiden suuret piirteet. Yksityiskohdat ovat taas aina olleet minulle kauhistukseksi.

'Alttiutta ja rajatonta ystävyyttä.' Kuinka muuten? Se sisältää erään noita hyviä mielenvaihteita, noita onnellisia välähdyksiä, joitten vuoksi usein on itseään parempi. Uskokaa, että niinä hetkinä, jolloin noin kirjoitamme, olemme itseämme parempia. Jolleivät ne ole kuin välähdyksiä, ketä sitten on niistä moitittava? Häntäkö, joka loi meidät, jättääkseen meidät vain puoleksi hahmotelluiksi, kykeneviksi korkeampiin pyrkimyksiin, mutta kykenemättömiksi tekoihin, jotka olisivat suhteellisia järkeemme? Voimmekohan moittia ketään? Tuon epäilyksen vuoksi, mikä meidät tätä aikoessamme valtaa, luulen, että on parasta menetellä niin.

Kiitos siitä, mitä sanotte tunteitteni tuoreudesta. Kuitenkaan en ollenkaan usko sitä. Niitä on liiaksikin kulutettu, tai olen itse niitä liiaksi käyttänyt, ja sen vuoksi ovat ne hiukan muuttuneet. Voisin sanoa, että ne ovat loppuun myytäviä tunteita, ja siinä suhteessa muistutan teille, että niitä usein saa hyvinkin halvalla. Huomautan teille myös, että on sellaistakin, mikä voittaa vahvuudessa sen, minkä liika kulutus on saattanut viedä loistosta ja tuoreudesta. Voimmehan sitä verrata esimerkiksi kapineeseen, jota tarvitsemme paljon jalossa ammatissamme, nimittäin vanhaan köyteen.

On siis selvä, että pidän teistä paljon. Siitä asiasta ei kannata enempää puhua. Kerta kaikkiaan selitän että teidän elämänne on onnellinen, ja olisi onnetonta jos te voimistelulla surkastuttaisitte paremman osan itsestänne. Tähän tulokseen päästyämme lakkaan kiusaamasta teitä ystävyydelläni ja ihailullani puhuakseni muutaman sanan omasta elämästäni.

Voin hyvin ruumiillisesti, ja olen parannettavana siveellisen tilani vuoksi. — Parannuskeino on sellainen, etten enää käännä aivojani nurin, vaan koetan hillitä tunteellisuuttani. Kaikki tässä maailmassa johtuu sekä sisä- että ulkopuolisesta tasapainostamme. Jos herkkätunteisuus vie voiton, tapahtuu se aina järjen kustannuksella. Mitä suurempi runoilija sitä pienempi matematiikko, ja elämässä tarvitsemme aina pikkuisen mittausoppia, ja, mikä on vielä pahempi, paljon aritmetiikkaa. Uskon, Jumala suokoon sen anteeks', että kirjoitan tässä teille sellaista, mikä on melkein järjellistä.

Aina teidän Plumketti'nne.

19.

Heinäkuun 27 p:nä, yöllä, Salonikissa.

Laivan upseerit palaavat huoneisiinsa toinen toisensa jälkeen kello yhdeksältä. He lähtevät kaikki toivottaen hyvää menestystä ja hyvää yötä; salaisuuteni on tullut kaikkien yhteiseksi.

Ja minä katselen huolissani vanhan Olympos-vuoren takaista taivasta, mistä liiankin usein nousee noita suuria, vaskenkarvaisia pilviä, jotka ennustavat myrskyä ja rankkasadetta.