OLUVINEN. Kaikki, Liisaseni! kaikki, mitä halaat, joudu nyt vaan.
LIISA. Ah! Jussi! Nyt rakastan sinua enemmän kuin ketään muita.
OLUVINEN. Liisa! sinä olet vaimon esikuva; tule, laita elävät vakkoihin—minä valjastan tamman. Tänä iltana minä vielä teen sinut talonpojan vaimosta armolliseksi rouvaksi.
(Menevät.)
2:N NÄYTÖS
1. Kohtaus.
MATTI HÖLMÖNEN, Kylänvanhin ja Kestikiivari Hölmölässä KATRI, hänen vaimonsa MARI, heidän palkkapiika
HÖLMÖNEN. (Tullen ulkoa laulaen.)
Olet kyllä oiva ruoka, Siivon syöjälle suloinen, Joka ryypyn ryyppääjäpi——
Se on viho viimeinen ihme ja kumma! Minä kylänvanhin ja kestkiivari, minä, enkä saa olla isäntä talossani; ei! se nyt on liika; hoi! Katri, Mari, hoi! hoi!