Minä tarkastelin aapista ja wakuutin, että se oli kukkoineen päiwineen sangen hywä ja moitteeton; sitten wiedä kiidätti tyttö aapisen nurkkahyllylle.
Ilta oli jo kulunut ja perhe söi niukan illallisensa. Sen jälkeen ruwettiin hankkimaan maata=panoa. Pikku Tiina sijoitettiin toisen pienemmän sisarensa kanssa tuohon pikku wuoteeseen, nurkkahyllyn alle; nuorimmasta wanhin sai sijansa isän ja äidin wieressä ja nuorin kätkyessä. Mökissä ei suinkaan ollut liikoja wuoteita wieraita warten, sentähden tehtiin minulle makuusija lattialle.
Kun maata oli asetuttu, luki pikku Tiina muististaan aapisesta ehtoorukouksen. Hän ei erehtynyt yhtäkään kirjainta. Kun rukous oli loppuun tullut luetuksi, sanoi äiti:
"Muistosta toistelaisiakin!"
"Sinun enkelisi warjelkoot ja suojelkoot toistelaisetkin kaikesta waarasta ja wahingosta, ja kääntäkööt toisten Matin mielen, ettei hän olisi meille wihainen!" lisäsi pikku Tiina.
Ilma ei ollut wieläkään asettunut. Tuuli winkui, pärisi ja törisi senkin seitsemällä äänellä, aina sen mukaan, minkälaiseen rakoon, winkaloon ja komeroon sen mahtawa woima kulloinkin sattui parhaiten soweltumaan. Tuulen muassa kulkewa lumi rapisi ja suhisi huoneen seinissä, kihisten ja ryöpsähdellen juuri kuin ääretön parwi karkeaa hiekkaa olisi kauhealla woimalla wiskattu huonetta wastaan.
Minä en woinut nukkua, waikka kuinka olisin koettanut, sillä mielessäni pyöri tawaton ilma, nuo satunnaiset pienet kohtaukset talonwäen kanssa, ja erittäinkin pikku Tiina monine temppuineen ja iltarukouksineen. Kuitenkin koetin olla hiljaa, etten muiden unta häiritseisi, mutta minusta tuntui, etteiwät wanhuksetkaan nukkuneet; pikku Tiinasta ei woinut myös mitään arwella, sillä hänen hengitystänsä ei ensinkään kuulunut.
Arwiolta oli maatapanosta kulunut aikaa noin pari tuntia. Silloin kuulin minä miehen kysywän waimoltansa: "Nukutko sinä?"
"En. En woi nukkua … jokohan wieras nukkunee?"
"En woi warmaan sanoa, mutta luulenpa hänen nukkuwan, koska hän on niin hiljaisesti jo kauwan hengittänyt", sanoi mies hywin hiljaisella kuiskaawalla äänellä.