"Onko teillä piljetti?"
"On—on meillä passit."
"Ei waan rautatien piljetti. Ette te ulkomaan passilla pääse rautatiellä kulkemaan."
"Ei meillä semmoista ole … pitäisikö semmoinenkin olla…? Mistähän sen saisi?… Olen ensikertalainen ja aiwan outo näihin asioihin", hätäili Matti.
"Niin wiisas o-on olewinaan, e-eikä y-ymmärrä se-se-sen wertaa", sanoi juopunut Matin matkatoweri pilkallisesti, sillä hän sattui olemaan siinä lähellä, kun Matti haastoi rautatienpalwelijan kanssa. Tätä änköttäissään oli Matin pisteliäs naapuri kaatua silmälleen.
"Tulkaa tänne minun jäljessäni; aika alkaa olla täpärällä", sanoi rautatienpalwelija ja alkoi astella asemahuonetta kohden; Matti ja Juho seurasiwat häntä.
"Kolmannen luokanko?"
"Missä waan helpoimmalla pääsee", selitti Matti.
"Hankoniemeenkö?"
"Totta kaiketi … sinne meidän pitäisi mennä", sanoi Matti.