"Kuinka se on ymmärrettävä, että kaksi vastakkain olevaa asiaa saattaa toisiansa auttaa yhdessä ja samassa asiassa?"
"Mikä olisi uskonto ilman tiedettä ja mikä olisi tiede ilman uskonnotta? Mitä olisivat he voineet tehdä ihmiskunnalle yksistänsä, jos eivät olisi auttaneet toinen toistansa? Jos ihminen olisi kuinkakin tieteellisesti oppinut, mistä saisi hän lohdutuksen murheelliselle sydämellensä, raskaalle ja polttavalle omalletunnollensa, kun semmoinen päälle tulee, jos ei olisi kristin-uskoa, joka voipi hänelle sitä tarjota ja antaakin? Uskonnotta olevat oppineetkin ihmiset, semmoisen hädän tullessa, lopettavat päivänsä tavallisesti itsemurhilla — raukoilla ei ole mihin he turvaisivat —; se on ijankaikkinen ja ajallinen vahinko. Mutta joka seisoo lujalla uskonnollisella pohjalla, hän ei horju, vaikka vielä mitäkin tulisi, vaan löytää turvansa uskonnossa ja hänen sydämensä nöyrtyy, uskontonsa vahvistuu ja elämänsä parantuu ankarassa murheen pätsin koetuksessa ja niin säilyy hän siunaukseksi ihmiskunnalle.
"Suuret ja voimalliset valtakunnat muinoin olivat korkealla sivistyksen kannalla, mutta eivät voineet pystyssä pysyä, kun eivät tunteneet kristin oppia, vaan palvelivat mykkiä epäjumalia, sillä heiltä puuttui vahvin perustus, nimittäin kolmi-yhteisen Jumaluuden kuva. Jos taas katsomme nykyaikaa, havaitsemme aivan pian, että ne kansat ja valtakunnat, jotka kristin uskoa tunnustavat, ovat korkeimmalla tieteittenkin kannalla, jonka vuoksi he ovat etunenässä astumassa ja tieteitten valolla ohjaamassa muita pimeydessä vaeltavia pakana-kansoja. Tästäkin jo näkyy, että kristin-oppi on tehnyt ihmiskunnalle paljon jo uskonnollistakin hyvää, puhumattakaan siitä, mitä se tulevaisessa elämässä voi ihmisille antaa. Vahvana totuutena siis pysyy se, ett'ei mikään ulkonainen oppi, olkoon se kuinka korkea tahansa, ole täydellinen sivistys, jos ei se ole kristillisyyteen perustettu.
"Jos taas katselemme asiaa toiselta kannalta, niin täytyy kysyä: mikä olisi ihmiskunta ja itse uskontokin ilman tiedettä? Sillä juuri tiede on uskonnonkin saattanut siihen valkeuteen, jossa se nykyään on, samaten kun uskontokin on tiedettä edistänyt."
"Kuinka se on ymmärrettävä?
"Pyhät kirjat, se on: koko pyhä raamattu on käännetty monelle eri kansojen kielille, joka on tapahtunut tieteen eli opin avulla, sillä oppimatoin ihminen ei siihen kykene. Aina jonkun ajan takaa on Jumala herättänyt oppineita miehiä kuulemaan hänen tahtoansa ja nämä ovat tehneet uudistuksia ja parannuksia kristin-uskoon sekoitettujen ihmisoppien ja sääntöjen tähden harhaantuneessa kristin-opissa, ja niin he ovat kohentaneet ja oikealle saattaneet horjuvan kristin-opin. Sinä tunnet osaksi Lutheruksen, koska tiedän että olet lukenut hänen elämäkertansa. Jos ei hän olisi ollut oppinut mies, ei ikänä hän olisi voinut kukistaa paavin valtaa, eikä puhdistaa ihmisopeilla turmeltua uskoa. Oppineista miehistä on myös perustettu kristillisen kirkon hallinto kaikissa kristillisissä maissa; jos sen hoito olisi oppimattomien käsissä, niin menisi se pian mullin mallin, juuri sen vuoksi, kun ei heillä olisi perustettua tietoa missään. Pian alkaisi silloin ihmisopit ja samassa lahkolaisuuden sairaudet juurtua kristin-oppiin ja turmelisi sen puhtauden.
"Muutoin jos ei tiedettä olisi, ei meillä olisi järjestettyä valtiolaitosta, ei lakia eikä oikeutta, ei rautateitä, laivakulkua, sananlennättimiä, ei koneita eikä tehtaita, sanalla sanoen ei mitään, vaan me olisimme alkuperäisessä tilassamme, niinkuin muutkin villikansat. Mikään kansa kokonaisuudessaan ei ole vielä koskaan kääntynyt totiseen kristillisyyteen, jonka vuoksi pahuus ja väkivalta on jäänyt enintä osaa ihmisiä hallitsemaan ja noita hillitsemään ja kurissa pitämään ovat lait ja oikeudet sekä niiden oppineet hoitajat, johtajat ja valvojat hyvin tarpeelliset. Mutta lakeja hoitamaan ei kykene muut kuin tieteellisesti oppineet miehet. Muutoin voipi ulkonainen oppi ja tiede korjata paljon niitä ihmisiä, jotka eivät ole tosi kristityitä, vaan ovat jääneet himojensa valtaan, sillä opin avulla voivat he tulla järkeisopillisesti eroittamaan hyvän paljasta, oikean väärästä, kunniallisen työn väärästä teosta, ja sen avulla heidän turmeltunut elämänsä parantuu yhteis-kunnallisen elämän eduksi."
"Miks'eivät uskonto ja tiede sitten voi hyvässä sovussa auttaa tuota yhteistä ja suurta tehtäväänsä ihmiskunnan hyväksi?"
"Siihen kysymykseen on jo vastattu silloin kun selitettiin: minkätähden uskonto ja tiede ovat ristiriidassa keskenänsä. Kummassakin haarassa enemmän kehkeyneet ihmiset tekevätkin tuota suurta työtä hyvässä sovussa ja tuo työ se on, joka kumpaakin vie enimmän eteen päin."
"Mikä se arttikuulus on, jota eräs koulun vastustajia niin usein käytti mahti-sananaan?" kysyi poika, kääntäen siten keskustelun pois entiseltä tolalta.