"Meillä kyllä on aitassa ja salvassa ruokaa ja juomaa; sieltä juoksee kun juokseman pitää. Me emme vaadikaan herkullista ateriaa, vaan tyydymme yksinkertaiseen ravintoon; kyllä muu tapahtuva lysti palkitsee harvat ruoka-lajit, sillä enpä aio kutsua vieraiksi kuin Rehkosen joukon ja Lillun", selitteli Kirri.
"Pahimmat pirut!" sanoi Kolkki säpsähtäen.
"Juuri niin ja sentähdenpä he juuri tarvitsevatkin saada pitkän nokan", sanoi Kirri.
"Entäs Susso?" muistutti Katru.
"Häntä en tahdo nähdä. Hänestä ovat kaikki nuot juonet ja kiusat vuotaneet; hän on itse piru ihmishaahmossa; häntä en kärsi", sanoi Kirri Lujasti.
"Äsken en rohjennut vielä sanoakaan, että Martti ja Aina ovat jo — vihityt; eilen kävi pastori meillä heidät vihkimässä", sanoi Kolkki.
"Sepä uutinen on vähän hankalampi", sanoi Kirri ja mietti. "Mutta ei sekään pilaa vielä meidän lystiämme. Sali juhlalliseksi, vihkituoli voimaansa niinkuin ainakin. Heti kun Esko tulee kotia, menköön vahtaamaan pastoria, ett'ei hän pääse sivu. Hannu paikalla käskemään Rehkosta koko joukkoneen tänne ja Lillu kanssa — muistatko Hannu, Lillu kanssa! Mutta ei mitään muita kutsuja kuin meillä käymään", lisäsi Kirri.
Hannu lähti paikalla toimiinsa ja samassa tulivat Martti, Aina ja Esko.
"Hyvää päivää!" sanoi Martti vetäytyen nurkkaan.
"Hyvää päivää!" sanoi Ainakin ujosti.