"Toivat kaupungista…? Ovatko ne myös täällä muassanne?" kysyi kirkkoherra hämmästyen, sillä hänen ajatuksensa alkoivat käydä hajalleen.
"Eivätkä ole ja ovat. Kun he tulivat kaupungista, laitin pojan viemään takaisin, mitä hän oli ominluvin anastanut, varoituksella, että hän ottaisi todistuksen siitä, että hän on ne takaisin tuonut, mutta hän toi sieltä palatessaan paljon enemmän tavaraa, kuin takaisin vei," sanoi Juho.
"No, saiko hän sitten todistusta," kysyi kirkkoherra.
"Siinäpä se on. Papereita poika kyllä toi matkalta palattuaan, mutta mitä minä heistä ymmärrän; voisivathan olla vääriä, tuommoisia mitättömiä vaan, ja sitä vastenhan minä lähdin, että te lukisitte…" sanoi Juho.
"Antakaapas tänne," sanoi kirkkoherra kokottaen.
Kirkkoherra luki ja hänen suunsa meni hymyyn.
"Mitä siinä seisoo?" kysyi Juho vaaleten.
"Minä Mikko Nuuskinen todistan, että Oukkarin poika K——n pitäjästä on tänään takaisin tuonut täältä ennen ottamansa hylky-tavaran: kaulattomia ja pohjattomia pulloja, posliini-astiain palasia, käytetyitä ja tyhjennetyitä hajuvesipulloja, kengänmuste-rasioita ynnä muuta hylkyromua, todistaa K——ssa
M. Nuuskinen, poliisi.",
luki kirkkoherra ääneensä.