Ei tuntunut pitkältä Siinasta tuo lyhykäinen odotusaika, eikä hän aikonut mennä miestään tapaamaan ennenkuin aamulla.
Kuuden tienoissa meni Siina miehensä kortteeriin. Kun hän tuli huoneen ovelle, oli se lukossa. Hän alkoi hiljaisesti koputtaa ovelle, mutta kun ei mitään kuulunut, sitten kovemmasti.
Samassa tuli siihen talon palvelijatar.
»Mahtaakohan Ritula olla kotona, kun ei huoneesta mitään kuulu?» kysyi
Siina.
»Kyllä hän on kotona. Hän tuli jo illalla kotiin», vastasi palvelijatar.
Hän rupesi nyt lujemmasti koputtamaan ovelle, mainiten samassa Ritulan nimen.
Pian tultiinkin ovea avaamaan. Tämän huomattuaan poistui palvelijatar.
Oven auettua astui Siina huoneeseen.
Tommi ällistyi niin tuota odottamatonta näkyä, että oli vähällä kaatua. Sanaakaan lausumatta vetääntyi hän perälle huonetta ja istui hermostuneena tuolille. Kumpikaan ei vähään aikaan puhunut ainuttakaan sanaa.
Vihdoin toipui Tommi hämmästyksestään.