Jussi kuiskasi jotakin Matin korvaan, sillä pari muuta miestä oli siinä lähellä.
Matti kävi kalpeaksi, ja kirves putosi hänen kädestänsä.
»Mikä nyt on hätänä?» kysyi toinen läsnäolevista miehistä.
Matti kuiskasi jonkun sanan miehen korvaan. Sekä Matti että Jussi lähtivät nyt niin äkkiä juoksemaan saunoja kohden, että lumi pölisi yhtenä suitsuna.
Perille päästyään siivosivat ja puhdistivat he kaikkein pienimmän ja somimman saunan. Hätäpikaa puhkaisivat he kattoon reiän ja asettivat siihen pohjattoman silakkanelikon torniksi; tämän sentähden, ettei tarvinnut pitää ovea auki, silloin kun saunaa lämmitettiin. He laittoivat saunaan pehmeän vuoteen heinistä ja hevosenloimista.
Sinne kantoivat he tuskittelevan Riikan ja kokivat parhaansa mukaan hoitaa ja lohdutella häntä, luvaten antaa apuansa, minkä vaan suinkin voivat.
»Voi, voi minun selkääni, kuinka se on kipeä», päivitteli Riikka.
»Hyvä Jumala! Onko se kovinkin kipeä?» sanoi Jussi ja alkoi hivutella ja painella hellävaroin kipeää selkää.
Tämä rauhoittikin Riikkaa, ja hän vaipui uneen.
Miehet rupesivat keskenään hiljaa puhelemaan.