Hän näytti olevan pyörtymäisillään.
Kun hän tuosta huumauksestansa toipui, loi hän kiinteän katseen Kalleen ja kysyi: "Kuinka sinä nyt olet voinut tänne tulla?"
"Tulin katuvaisena, tuhlaajapoikana pyytämään sinulta anteeksi", sanoi
Kalle värisevin äänin.
Raskaasti hengittäen virkkoi vaimo:
"Kovin monasti olet murskannut sydämeni, olet hyljännyt minut, antanut rajuille intohimoillesi vallan. Kovia tuskia olen saanut kärsiä, sen Jumala tietää! Nyt kun olen kaikki kiusaukseni ja kärsimykseni saanut niellyiksi, voitetuiksi ja päässyt voimistumaan ja vahvistumaan, tahdot sinä taasenkin tulla murtamaan sydän-raukkani! Ei, Kalle! Parasta on niinkuin se nyt on", sanoi vaimo lujasti.
"Älä sano, Alma, sillätavoin! Minä tulen nyt aivan toisenlaisena ihmisenä kuin ennen olen ollut. Minä olen saanut silmäni auki ja huomaan, että minä olen paljon, paljon tehnyt vääryyttä sinua, itseäni, lapsiani ja kaikkia ihmisiä vastaan. — — — Jos tietäisit, kuinka kauvan olen murehtien peljännyt tätä hetkeä, sitä ettet antaisi minulle anteeksi! Minä tahdon tulla uutena, parantuneena miehenä pyytämään anteeksi sinulta. Tahdon ruveta elämään uutta elämää, tahdon rakastaa sinua ja lapsiani kaikesta sydämestäni. Nuo intohimoni, jotka ovat elämämme turmelleet, olen jo aikoja sitten voinut jalkaini alle tallata. Älä ole kova ja armoton minua kohtaan, sillä jos sinä minut nyt halveksien hylkäät, on minun elämäni pian lopussa!" puhui Kalle sydäntä särkevällä äänellä, ja samassa hän purskahti valtavaan itkuun.
Viljavat vedet vuotivat vaimonkin silmistä.
En voinut olla sekaantumatta heidän väliinsä.
"Älkää nyt olko noin kovasydäminen katuvaista ja anteeksi pyytävää miestänne kohtaan! Koko sen ajan, kun hän on Amerikassa ollut, on hän ollut minun luonani ja minä tunnen tarkkaan hänen sielunsa tilan, sekä koko hänen täällä oloajaltaan että sitten siellä vieraassa maassa ollessamme. Olen Kallen vanha lapsuuden ystävä ja tunnen hänen pyrintönsä ja elämänsä juoksun pienuudesta pitäen. Minä voin vakuuttaa, että hän on nyt aivan toinen mies kuin ennen. Minä menen takuusen siitä, että jos nyt annatte hänelle anteeksi ja rupeette jälleen yhdys-elämään, niin koittaa teille uusi, onnellinen aika", puhelin heille.
"Jumala sen tietää, että minä voisin paljon unhottaa ja paljon anteeksiantaa, kun vaan tohtisin luottaa Kallen huikentelevaan sydämeen", sanoi vaimo ja nyt hänkin vuorostansa purskahti itkuun.