”Ja niin ikään siis väkevämmästä syntyy heikompi sekä hitaammasta nopeampi?”
”Ihan.”
”Vielä: jos jokin huonommaksi käy, eikö se synny paremmasta, samalla tavoin kuin suurempi oikeus syntyy suuremmasta vääryydestä?”
”Kuinkas ei?”
”Tarpeeksiko siis olemme selvillämme siitä, että kaikki täten syntynsä saa, että vastakohta syntyy vastakohdastansa?”
”Kerrassaan.”
”Vieläkin; eikö näidenkin ole laita sama, kuin kaikkien niiden, missä kaksi vastakohtaa on olemassa, että niiden välillä aina löytyy kaksi syntyä eli muutosta: edellisestä jälkimäiseksi ja jälkimäisestä taas edelliseksi? Niinhän esimerkiksi suuremman ja pienemmän välillä löytyy suurennus ja vähennys, ja tämän mukaanhan me sanommekin edellisen suurentuvan ja toisen vähentyvän?”
”Niinpä vainen.”
”Eikö ole laita sama erkaantumisen ja yhdistymisen, kylmenemisen ja lämpenemisen, sekä kaiken muunkin välillä? Ja vaikk’emme näitä nimityksiä aina käytäkään, niin täytyy kuitenkin itse teossa asian laita aina näin olla, että ne toisistaan syntyvät ja että kumpasestakin aina toinen syntyy?”
”Täytyy kait”, sanoi hän.