Ekhekrates. Mitä se siis olikaan, jota se mies ennen kuolemataan puhui? Ja miten kuoli hän? Mielelläni tuota kuulisin. Sillä tähän aikaan ei ainoakaan Fliasialaisista kansalaisistani matkustele Athenaan, eikä ole kaukaan aikaan sieltä tullut yhtäkään vierasta, joka olisi tietänyt meille jotain varmaa noista kertoa, paitsi sen, että Sokrates myrkkyjuoman juotuaan kuoli; mutta muista ei ole tiedetty mitään jutella.
Faidoni. Ettekö siis ole oikeudenkäynnistäkään saaneet mitään tietoa, millä tavoin se tapahtui?
Ekhekrates. Olemme; tuosta meille joku kertoi, ja meitäpä kummastutti, että, vaikka tuomio jo aikaa sitten oli annettu, hän kumminkin näkyy kuolleen paljoa myöhemmin. Mitenkä oli, Faidoni, tämän laita?
Faidoni. Sattumus sen Sokrateelle niin sovitti, Ekhekrates. Sattui, näet, että päivänä ennen oikeudenkäyntiä se laiva oli perältään seppelöitty, jonka Athenalaiset lähettävät Deloon.
Ekhekrates. Mikä se tämä laiva on?
Faidoni. Se on se laiva, jossa, kuten Athenalaiset kertovat, Thesey kerran Kretaan vei tuon kaksikertaisen seitsenluvun nuorisoa,[1] jotka hän pelasti niinkuin itsekin pelastui. Silloin olivat Athenalaiset, kuten kerrotaan, Apollonille tehneet sen lupauksen, että, jos nuo tulisivat pelastetuiksi, he joka vuosi toimittaisivat, juhla-lähetyksen Deloon; ja tämmöisen he siitä ajasta saakka aina ja vielä nytkin vuosittain lähettävät. Niin pian kuin nyt on juhla-lähetystä ruvettu toimeen panemaan on heillä eräs laki määräämässä, että kaupunki on puhtaana oleva, ja ett’ei ketään saa valtion käskystä teloittaa, ennen kuin laiva on Deloon tullut ja sieltä tänne[2] palannut. Ja tuopa välistä viepi paljonkin aikaa, kun tuulet sattuvat heitä viivyttämään. Juhla-lähetys alkaa silloin, kun Apollonin pappi seppelöitsee laivan perää; ja näinpä sattuikin, kuten sanoin, tapahtumaan päivänä ennen oikeudenkäyntiä. Siitäpä syystä saikin Sokrates niin kauan aikaa olla vankihuoneessa tuomionsa ja kuolemansa välillä.
II. Ekhekrates. Mutta miten oli, Faidoni, laita itse kuolemantapauksessa? Mitä silloin puhuttiin ja tehtiin, ja mitkä ystävistä olivat hänen luonansa? Vai eivätkö hallitusmiehet suvainneet kenenkään läsnä olla vaan päättikö hän elämänsä eroitettuna ystävistään?
Faidoni. Ei suinkaan, olihan siellä muutamia läsnä, olipa montakin.
Ekhekrates. Tee hyvin, kerro meille tuo kaikki miten tarkimmasti, ell’ei sinua muu toimi estä.
Faidoni. Eipä estä, koetan siis teille kertoella sillä Sokratesta muistella, joko itse hänestä puhumalla taikka kuulemalla toisen hänestä puhuvan, on ainakin minulle mieluisinta kaikesta.