[6] "Jos pääsisin ma paratiisiin pyhään, pyhään, ja siell' en tapais sua, niin sen jättäisin." (Ser. di Zic.)
[7] Katso Filippini, luku XI. — Vittolon nimellä on vieläkin katala kaiku korsikalaisten keskuudessa; se merkitsee näet samaa kuin kavaltaja.
[8] Jonkun mieshenkilön kuoltua ja olletikin, jos hän on murhattu, asetetaan hänen ruumiinsa pöydälle ja vainajan perheen naispuoliset jäsenet tai näiden puutteessa ystävät taikka myöskin vieraat, runotaidostansa tunnetut naiset improviseeraavat eli runoilevat äkkiä suuren kansajoukon läsnäollessa surulaulun kansanmurteella. Näitä naisia kutsutaan nimellä vocetatrici eli korsikan murteella buceratrici ja valitusrunoa nimellä vocero, buceru, bucetatu itäisellä ja ballata nimellä saaren läntisellä puolella. Vocero, vocerar, voceratrice ovat johdettavat latinal. sanasta vociferare. Joskus esiytyy useampia naisia peräkkäin ja usein laulaa vainajan vaimo tai tytär tällaisen suruvirren. Tekijä.
J. M. Suomalaisille on tämä tapa tunnettu etupäässä Inkeristä koottujen "itkujen" kautta, jotka laulettiin vainajan ruumiin ääressä omituisilla, surullisilla nuoteilla. Suom.
[9] Rimbecco on italian kieltä ja merkitsee lähettää, heittää takaisin, vastata; korsikan murteessa merkitsee se = lausua julkinen, loukkaava moite. Huomauttaa pojalle, että hänen isänsä on kostamatta, on rimbecco. Genovan laki rankaisi sangen ankarasti sitä, joka teki itsensä syypääksi rimbeccoon.
[10] Kansanomainen lauseparsi, jolla tarkoitetaan schioppettoa, stilettoa ja stradaa s.o. pyssyä, tikaria ja pakoa.
[11] Tekijä käyttää tässä sanaa maraîcher, joka oikeastaan merkitsee puutarhuria niillä seuduin Pariisin ympäristöä, mikä tunnetaan nimellä Marais. Suom. muist.
[12] Pannupaistina.
[13] Tapausten keskelle.
[14] Bruccio, joka on jonkunlaista juustoa keitetyn hyytelön kanssa, on korsikalainen kansallisruokalaji.