— Lopultakin on yhtä hyvä että olet vanhan Gaspard'in kuin että olisit Guise'n palveluksessa; herra de Châtillon on suuri sotapäällikkö, ja hänen johdollaan opit kyllä sotataitoa.
— Hänen vihollisensakin pitävät häntä arvossa.
— Eräs pistoolinlaukaus hänelle sentään ei ole minkään kunniaksi.
— Hän on todistanut viattomuutensa, ja muuten hänen koko elämänsä on ristiriidassa Poltrot'n kurjan salamurhan kanssa.
— Tunnetko latinalaista sananpartta: Fecit cui profuit?[33] Ilman sitä pistoolinlaukausta olisi Orleans ollut mennyttä.
— Loppujen lisäksi se merkitsi vain yhtä miestä vähemmän katolilaisten sotajoukossa.
— Niin, mutta minkälaista miestä. Etkö ole sitten koskaan kuullut seuraavaa kahta huonoa säettä, jotka hyvinkin ovat teidän virsienne arvoiset:
Autant que sont de Guisards demeurés
Autant a-t-il en France de Mérés.[34]
— Poikamaisia uhkauksia eikä mitään muuta. Jos olisi kerrottava kaikki guiselaisten rikokset, niin siitä tulisi pitkä rekisteri. Mutta arvaapas mitä minä tahtoisin tehdä palauttaakseni Ranskaan rauhan, jos olisin kuningas. Minä panettaisin kaikki Guiset ja Châtillon'it hyvään ja lujasti ommeltuun nahkasäkkiin, jonka suu olisi sidottu kovasti kiinni, sitten minä heitättäisin heidät järveen, sata naulaa rautaa painona siltä varalta ettei yksikään pääsisi pelastumaan. Ja onpa vielä muutamia muitakin ihmisiä, jotka tahtoisin pistää säkkiini.
— Onpa onni, ettet ole Ranskan kuningas.