— Aatelismieheksi sangen hyvin, ja miekkailunopettajaksi varmaankin huonosti.
— Mutta siinä maassa, jossa me asumme, käyttävät aatelismiehet paremmin aseitaan kuin vartonaiset opettajat.
— Tosiaankin, olen kuullut sanottavan, että heistä monet tuhlaavat asesaleissa aikaa, jonka he voisivat käyttää paremmin muuhun.
— Paremminko?
— Niin, epäilemättä. Eikö ole parempi jutella naisten kanssa, hän sanoi hymyillen, kuin hikoilla itsensä läpimäräksi miekkailusalissa.
— Sanokaapas minulle, oletteko jo useinkin taistelleet?
— En koskaan, Herrankiitos, arvoisa rouva. Mutta miksi nämä kysymykset?
— Painakaa kerta kaikkiaan mieleenne, ettei koskaan pidä kysyä naiselta, miksi hän tekee niin tai niin; ainakin se on hyvinkasvatettujen aatelismiesten tapaista.
— Koen noudattaa sitä, sanoi Mergy hienosti hymyillen ja kumartuen hevosensa kaulan puoleen.
— Siis … mitä te teette huomenna?