Seuralaisensa, erään lähiseudun kasvimaan omistajan kanssa, saapui hän pitkän vaivaloisen ratsastuksen jälkeen pitkin karuja maita Oaksvillen kaupunkiin tiedustellakseen siellä, kuka, se oli, jonka hän oli virran luona kohdannut.
Ravintolan isäntä, jonka luokse hän asettui asumaan, arvasi tosin heti, kuultuaan Jervisiltä nuoresta metsästäjästä, ettei se voinut olla kukaan muu kuin Fritz Ligner. Mutta kun hän aavisti, mitä muukalaisella oli mielessä, ei hän ollut halukas jättämään orjan omistajan kostettavaksi nuorta farmaria, jonka hän kyllä tunsi. Teko hänen mielestään oli sangen kiitettävä, ja siksi selitti hän vaan Jervisille, että on aivan mahdotonta tuntea henkilöä tällaisesta pintapuolisesta kuvauksesta. Samalla antoi hän Jervisille hyvän neuvon olemaan varovainen kuulustellessaan karannutta orjaa Arkansasin rajojen sisäpuolella, koska kaikki tämän maan farmarit paheksuivat näitä takaa-ajoja.
Kun Jervis sitte oli tiedustellut asiaa monelta muulta tämän pikku kaupungin asukkaalta, mutta yhtä huonolla menestyksellä, päätti hän itse koettaa onneaan metsästäjän etsinnässä.
Muutaman tuntisen levon jälkeen läksi hän liikkeelle. Tiellä kohtasi hän kaupunkilaisen, jolta hän tarkoin tiedusteli lähiseudun farmarien nimet. Saatuaan tietää, että lähistöllä asui ainoastaan kaksi farmaria ja kuultuaan tarkemmin näiden perheoloista, oli hän varma, että nuori metsästäjä ei voinut olla kukaan muu kuin Stefan Lignerin vanhin poika.
Vaikka Jervis nyt luulikin olevansa varma asiastaan, tahtoi hän kuitenkin ensin ottaa selkoa, oleskeliko karannut neekeri vielä Lignerillä. Hän oli nyt tullut niin lähelle farmia, että voi nähdä rakennukset.
Voidakseen huomaamatta tehdä havannoitaan, sitoi hän hevosensa pensaikkoon ja lähestyi varovaisesti rakennusta, jonka läheisyyteen hän piiloutui.
Puolen tunnin kuluttua näki hän kaikkien perheen jäsenten tulevan ulos ja niiden joukossa myös vastustajansa; mutia musta-ihoista ei hän voinut huomata, jonka vuoksi hän otaksui tämän jo lähteneen sieltä.
Perheen jäsenien joukossa oli myös Lignerin yhdeksäntoistavuotias tytär Elsa. Nähtyään hänet, keksi Jervis äkkiä omituisen kostotuuman: hän päätti viedä tytön mukanaan, koska hän siten varmasti luuli antavansa tuolle vihatulle perheelle kovan iskun.
Voidakseen onnistua tässä tehtävässä, oli kasvimaan omistajalle välttämätöntä turvautua toisten ihmisten apuun, ja sentähden täytyi hänen palata Oaksvilleen neuvottelemaan naapurinsa kanssa, joka odotteli häntä täällä.
Saavuttuaan kaupunkiin, kohtasi hän ystävänsä Tomkinsin edeltäpäin sovitulla paikalla. Tämä näyttäytyi kuitenkin haluttomalta tekoon, joka hänestä oli sangen vaarallinen. Vaikkei hän arvellutkaan, ryhtyessään avustamaan ystäväänsä neekerin ajossa, josta ei mitään vaaraa voinut olla, koska tämä oli aivan aseeton, ei hänellä kuitenkaan ollut halua mahdollisesti joutua tekemisiin ihmisten kanssa, jotka — päättäen nuoren miehen esiintymisestä — kyllä osaisivat puolustautua urhollisesti. Hän kieltäytyi sentähden olemasta avullisena nuoren tytön ryöväyksessä, eikä häntä voitu siihen taivuttaa nuhteilla eikä pilanteolla. Jervis katsoi sentähden olevansa pakotettu lykkäämään tuumansa toimeenpanon siksi, kunnes hänelle onnistuisi saada toinen apulainen.