Empimättä kiiruhti rohkea neekeri siihen suuntaan, josta koiran haukunta yhä selvemmin ja voimakkaammin kuului. Hetkisen kuluttua näki hän raivoisan eläimen kita avoinna seisovan puun juurella, jonka oksilla ahdistettu orja raukka oli hakenut turvaa koiralta, koska hänen oli mahdoton pelastua pakenemalla. Hänellä ei ollut muuta neuvoa kuin heittäytyä takaa-ajavien ratsastajien käsiin, koska nämä koiran haukunnan ohjaamina yhä lähenivät, niin että heidän äänensä jo kaukaa kuului.
Kun Sam lähestyi puuta, tunsi koira vaistomaisesti hänet vihollisekseen ja syöksyi mielettömästi haukkuen hänen kimppuunsa.
Sam pysähtyi odottaakseen koiran hyökkäystä, ja kun eläin tuli lähemmäksi, antoi hän sille päähän niin voimakkaan iskun oksaisella sauvalla, että se kaatui maahan.
Sam tappoi sen täydellisesti lyömällä sitä uudelleen ja huusi sitten puussa istuvalle, säikähtyneelle pakolaiselle käskien häntä kiireesti seuraamaan itseään.
Ei ollutkaan varaa tuhlata aikaa, sillä tuskin olivat molemmat neekerit kadonneet pensaikkoon, kun jo takaa-ajajat tulivat näkyviin, ja kun koiran ohjaava haukunta nyt oli vaiennut, tähystelivät he innokkaasti kaikille suunnille.
Ratsastajat, joita oli kolme, eivät voineet ymmärtää, miksi koira näin äkisti vaikeni, vaikka se äsken kiivaalla haukunnallaan oli ilmoittanut, että oli saanut pakolaisen kynsiinsä tai ainakin löytänyt jäljet, kunnes he viimein löysivät sen kuolleen ruumiin.
Huomattuaan tämän, joutuivat orjan-ajajat vimmoihinsa, varsinkin kun he äsken vannaan luulivat jo saavansa pakolaisen kynsiinsä.
Kun he huomasivat olevan turhaa pitkittää takaa-ajoa ilman koiran apua, niin he tutkittuaan lähimmän ympäristön, kääntyivät pois ja ratsastivat virran rantaa pitkin Oaksvilleen päin.
Sam oli maannut piiloutuneena tiheässä pensaikossa, josta hän tarkasteli ratsastajia. Kun nämä olivat menneet, vei hän pelastamansa neekerin, joka oli ollut hänen toverinaan Jervisin kasvimaalla, pieneen majaansa, jossa pakolainen sai tyydyttää nälkänsä ja nauttia tarpeellista lepoa.
Hän kertoi, että kun Jervis turhaan ajettuaan Samia oli tullut kotiin ilman koiraa, oli hän kolmen toverin kanssa päättänyt paeta samaa tietä kuin Sam oli kulkenut. Illalla olivat he lähteneet karkuretkelle ja erosivat yöllä saattaakseen takaa-ajajat harhateille. Toby, jonka Sam oli pelastanut, ei sentähden voinut kertoa mitään toveriensa kohtalosta.