29
VALMIKI PRATIBHA
Meillä oli runsaasti kuvitettuna painoksena Mooren Iiriläisiä sävelmiä, ja minä kuuntelin usein, kuinka Akshai Babu niitä innostuneesti esitti. Laulut ja kuvat nostattivat mieleeni vanhan Irlannin unikuvan. Minä en ollut silloin vielä kuullut alkuperäisiä sävelmiä, mutta olin hyräillyt itsekseni näitä iiriläisiä lauluja, kuvaharppujen minua säestellessä. Minua halutti kovin kuulla niiden oikeat sävelmät, oppia ne ja laulaa Akshai Babulle. Sellaiset toiveet valitettavasti toisinaan toteutuvat ja kuolevat toteutuessaan. Englantiin tultuani minä kuulin muutamia niistä laulettavan ja opinkin ne, mutta samassa loppui haluni saada niitä enemmän oppia. Ne olivat koruttomia, murheellisia ja suloisia, mutta toisaalta tuntui siltä, kuin ne eivät olisi oikein sopineet siihen harpun hiljaiseen hyminään, joka täytti unelmieni vanhan Irlannin salit.
Kotiin palattuani minä lauloin oppimani iiriläiset sävelmät omaisilleni. "Kuinka onkaan Rabin äänen laita?" huudahtivat he. "Kuinka omituiselta ja vieraalta se soikaan!" Heidän mielestään oli puheäänenikin vaihtanut sävyä.
Tuosta askartelusta vieraan ja kotimaisen musiikin parissa oli tuloksena Valmiki Pratibha.[30] Tämän musiikkidraaman sävelet ovat enimmälti intialaisia, mutta niistä on karistettu pois niiden klassillinen juhlallisuus; sen, mikä oli tottunut ilmoilla leijailemaan, piti nyt oppia liikkumaan maan pinnalla. Ne, jotka ovat nähneet ja kuulleet sen esitettävän, todistanevat, ettei draama ole menettänyt arvoa eikä vaikutusvoimaa, vaikka se onkin varustettu intialaisilla sävelmillä. Se seikka onkin Valmiki Pratibhan ainoa erikoisuus. Melodisten muotojen kahleistansa irroittaminen ja monipuolinen soveltaminen minua miellytti, jopa kerrassaan lumosikin.
Muutamat Valmiki Pratibhan laulut oli sävelletty alkujaan ankaran klassilliseen tapaan; eräät sävellykset olivat veljeni Dzhjotirindran tekemät, ja jotkut harvat olivat peräisin eurooppalaisista lähteistä. Intialainen Telena-tyyli soveltuu erikoisen hyvin draamallisiin tarkoituksiin, ja sitä onkin puheenaolevassa teoksessa ahkerasti käytetty. Kahta englantilaista sävelmää oli käytetty rosvojoukon juomalauluina ja erästä iiriläistä melodiaa metsänneitojen valitusvirtenä.
Valmiki Pratibha ei sovellu luettavaksi kappaleeksi. Sen merkitys häipyy olemattomiin, ellei sitä kuulla laulettavan ja nähdä näyteltävän. Se ei ole eurooppalaismallinen ooppera, vaan pieni sävelletty näytelmä. Toisin sanoen: se ei ole alkujansa musikaalinen sävelteos. Erittäin harvat siihen sisältyvät laulut ovat merkittäviä tai viehättäviä; ne ovat kaikin vain kappaleen musikaalisena tekstinä.
Ennen Englannin-matkaani meidän luoksemme kokoontui toisinaan kirjallisuuden miehiä, ja seuralle tarjottiin musiikkia, lausuntoa ja vähäisiä virvokkeita. Minun palattuani pidettiin vielä sellainen kokous, joka joutui olemaan viimeinen. Juuri sitä tilaisuutta varten minä sommittelin Valmiki Pratibhan. Minä esitin Valmikia ja kälyni Sarasvalia — ja kappaleen nimi viittaa noiden kahden henkilön tarinaan.
Minä olin lukenut jostakin Herbert Spencerin teoksesta, että ihmisen ääni alkaa sointuisasti vaihdella, kun voimakkaat tunteet siihen vaikuttavat. Totta on, että äänensävy tai -sointi on vihan, surun, ilon ja ihmetyksen ilmaisemisessa yhtä tärkeä kuin puhuttu sana. Se Spencerin ajatus, että ihminen on keksinyt musiikin kehitellessään noita äänen tunnepitoisia modulatioita, näytti minusta oikealta.
Miksipä ei voisi — niin ajattelin — tuota ajatusta noudattaen esittää näytelmää jonkinlaisena resitatiivina? Meikäläiset runolaulajat pyrkivät jossakin määrin siten menettelemään, koska näet heidän lausunnanomainen esityksensä usein muuttuu lauluksi, joka ei kumminkaan saavuta täyttä melodista muotoansa. Silosäe on loppusoinnullista joustavampi, joten sellainen laulunsekainen lausuminen, joka tosin ei ole vailla rytmiä, voi vapaammin soveltua tekstin tunnesisällön tulkitsijaksi, koska se ei pyri noudattamaan säännöllisen sävelmuodostuman vaatimia, sointua ja tahtia koskevia ankarampia sääntöjä. Kun tunteen ilmaiseminen on tarkoituksena, eivät nuo muodolliset puutokset häiritse kuulijaa.