»Häiriötä ei aiheuttanut estelyni, vaan tiedusteluni», sanoi Gora.
»No niin», virkkoi Mohim, »nöyrä pyyntöni on, ettet estele etkä tiedustele. Olen aivan tyytyväinen saadessani toimia omin neuvoin. Kuinkapa olisinkaan voinut arvata, että tiedustelusi johtaisi sellaiseen vastakkaiseen tulokseen? Tahdon tietää vain yhden ainoan asian: haluatko todellakin tämän avioliiton toteutuvan?»
»Haluan.»
»Salli siis minun olla kyllin viisas äläkä enää sekaannu tähän asiaan.»
KAHDESKYMMENES LUKU.
Gora johtui nyt päättelemään, että oli vaikea pitää Binoita silmällä matkan päästä, joten oli asetettava vartija sinne, missä vaara oli suurin. Hän arvasi, että paras keino pitää Binoita aisoissa oli uuttera seurusteleminen Pareš Babun itsensä kanssa. Niinpä hän lähtikin jo seuraavana päivänä iltapuolella Binoin luo.
Binoi ei ollut odottanut Goraa niin pian saapuvaksi ja oli yhtä hämmästynyt kuin iloinenkin. Hän joutui sitäkin suuremman ihmetyksen valtaan, kun Gora alkoi jutella Pareš Babun tyttäristä osoittamatta minkäänlaista vihamielisyyden merkkiäkään. Ei tarvinnut kovinkaan ponnistella saadakseen Binoissa heräämään asiaan kohdistuvaa mielenkiintoa, ja ystävykset pohtivat keskusteluaihettansa kaikilta mahdollisilta näkökannoilta aina myöhäiseen iltaan asti.
Kotiin kulkiessaankaan Gora ei saanut asiaa mielestään haihtumaan; se askarrutti häntä niin kauan kuin hän oli valveilla. Hänen mielensä ei ollut milloinkaan ennen ollut niin sekasortoisten mietteiden vallassa — hän ei ollut tosiaankaan koskaan ennen pohtinut naisia koskevaa kysymystä. Binoi oli hänelle osoittanut, että naiset tosiaankin muodostivat osan elämänongelmaa, jota oli käsiteltävä joko pyrkien ratkaisuun tai tyytyen sovitteluun, mutta jota ei sopinut jättää huomioonottamatta.
Kun siis Binoi seuraavana päivänä sanoi Goralle: »Tulehan kerallani Pareš Babun luo, hän on monet kerrat sinua kysellyt», niin Gora suostui empimättä. Hän ei ainoastaan suostunut: hänen mielensä ei ollut enää läheskään yhtä välinpitämätön kuin ennen. Aluksi Sutšarita ja Pareš Babun tyttäret eivät olleet herättäneet hänessä vähintäkään mielenkiintoa, sitten hänen mieleensä oli noussut heihin kohdistuva ylenkatseellinen vihamielisyys, mutta nyt hän kerrassaan halusi päästä paremmin heitä tuntemaan. Hänen teki kovin mieli nähdä, mikä kiintymyksen esine vaikutti niin voimallisesti Binoin sydämeen.
He saapuivat taloon illalla. Yläkerran oleskeluhuoneessa Haran luki Pareš Babulle erästä englanninkielistä kirjoitelmaansa pöytälampun valossa. Pareš Babu oli kuitenkin vain väline tarkoituksen saavuttamiseksi, sillä Haranin todellisena pyrkimyksenä oli vaikuttaa Sutšaritaan, joka kuunteli ääneti pöydän päässä varjostaen silmiänsä lampun valolta palmunlehtiviuhkalla. Tottelevaista luonnonlaatuansa noudattaen hän yritti olla mahdollisimman tarkkaavainen, mutta sittenkin hänen ajatuksensa joutuivat silloin tällöin harhateille.