Haran Babu oli ajatellut, ettei Sutšarita kykenisi kestämään sellaisen kamalan syytöksen aiheuttamaa iskua, mutta huomatessaan hänen jatkavan työtänsä edes katsettaan kohottamatta Haran Babu teki äänensä entistäkin juhlallisemmaksi, heristi sormeansa ja lausui: »Sutšarita, minä sanon vieläkin, että te olette vastuussa! Voitteko laskea oikean kätenne sydämellenne ja sanoa, ettette ole senvuoksi moitteenalainen koko Brahma Samadžin edessä?»
Vastauksen asemesta Sutšarita siirsi tulelle paistinpannun joka alkoi äänekkäästi porista.
Haran Babu jatkoi: »Te toitte Binoi Babun ja Gourmohan Babun kotiinne ja rohkaisitte heitä siinä määrin, että he nyt ovat mielestänne tärkeämmät kuin kaikkein kunnianarvoisimmat Brahmo Samadžiin kuuluvat ystävänne. Huomaatteko, mikä on ollut seurauksena? Ja enkö minä varoittanut teitä alun alkaen? Miten onkaan nyt käynyt? Kuka voikaan nyt hillitä Lolitaa? Te kai luulette, että vaara rajoittuu yksin häneen! Mutta niin ei suinkaan ole laita! Minä olen tullut tänään varoittamaan teitä! Nyt te epäilemättä valitatte sitä onnettomuutta, jonka uhriksi on joutunut Lolita, mutta eipä ole kaukana se päivä, jona teillä ei ole edes tilaisuutta katua omaa lankeemustanne! Kuulkaa, Sutšarita, vielä on mahdollisuus kääntyä takaisin! Ajatelkaa hetkinen, millaiset suuret toiveet aikoinaan meitä yhdistivät, kuinka kirkkaana paistoi velvollisuus meidän edessämme ja kuinka laajana levisi näkyviimme Brahma Samadžin koko tulevaisuus — millaisia päätöksiä me teimme yhdessä ja kuinka huolellisesti säästelimme, joka päivä, elämän matkaa varten! Luuletteko, että kaikki tuo on tuhoutunut? Eipä suinkaan! Tuo toivojemme vainio on yhä vieläkin meitä odottamassa. Kääntykää vain vielä kerran katsomaan taaksenne. Tulkaa takaisin!»
Samassa alkoivat kiehuvassa öljyssä uiskentelevat erilaiset vihannekset valtavasti ritistä, ja Sutšarita käänteli niitä totuttuun tapaan. Haran Babun ääneti odotellessa, millaiseen tulokseen hänen katumuskehoituksensa johtaisivat, Sutšarita siirsi paistinpannun tulelta, kääntyi Haran Babun puoleen ja virkkoi vakavasti: »Minä olen hindu!»
»Oletteko hindu!» huudahti Haran Babu ihan ällistyneenä.
»Olen; minä olen hindu!» toisti Sutšarita, siirsi paistinpannun takaisin tulelle ja alkoi voimallisesti käännellä vihanneksia.
»Gourmohan on varmaankin ollut opastajananne aamuin illoin?» huudahti
Haran Babu karusti, toivuttuaan iskun ensimmäisestä huumauksesta.
»Niin», vastasi Sutšarita kääntymättä päin, »hän on ollut opastajanani; hän on minun guruni!»
Haran Babu oli näihin asti pitänyt itseään Sutšaritan henkisenä opettajana, ja jos hän olisi nyt kuullut Sutšaritan rakastavan Goraa, ei uutinen olisi ollut hänelle niin katkera — mutta se tieto, että Gora oli siepannut häneltä gurun oikeudet, koski häneen kuin piiskan sivallus.
»Olipa opettajanne kuinka iso mies tahansa, hindulainen yhteiskunta ei kumminkaan teistä huoli!» ivaili Haran Babu.