»Mitä siis onkaan tarkoittanut kaikki tämä petos ja vehkeily?» huusi
Bordašundari raivoissaan. »Sanokaa minulle, mitä tarkoittaa tämä meno,
miksi petätte minua ja koko Samadžiamme lupaamalla liittyä yhteyteemme?
Ettekö ole hetkeäkään ajatellut, millaista tuhoa se tuottaa Lolitalle?»
»Kaikki Samadžimme jäsenet eivät suinkaan suostu siihen, että Binoi Babu liittyy seurakuntaamme», keskeytti Lolita. »Ettekö ole lukenut sanomalehtiä? Mitä hyötyä olisikaan sellaisesta menettelystä?»
»Ellei hän liity Samadžiin, kuinka voisikaan avioliitosta tulla tosi?» kysyi Bordašundari.
»Miksi ei?» kysyi Lolita.
»Aiotko mennä naimisiin hindulaista rituaalia noudattaen?» tiedusteli
Bordašundari.
»Se käy päinsä», vastasi Binoi. »Minä poistan kaikki esteet, jotka voivat tielle osua.»
Bordašundari seisoi hetkisen sanatonna ja virkkoi sitten: »Menkää,
Binoi! Poistukaa tästä talosta milloinkaan palaamatta!»
KOLMASSEITSEMÄTTÄ LUKU.
Sutšarita tiesi Goran varmaan tulevan ja oli varhaisesta aamusta alkaen tuntenut itsensä levottomaksi. Vierailun ennakolta herättämään iloon liittyi pelkoakin, sillä hänet sai rauhattomaksi jo lapsuudessa juurtuneiden tapojen ja tottumusten ja Goran hänelle suositteleman uuden elämän välinen alinomainen ristiriita.
Niinpä hän oli edellisenä päivänä, Goran kumartaessa tädin huoneessa olevaa jumalankuvaa, tuntenut saavansa kuin iskun. Hän ei kyennyt tyynnyttämään itseänsä sanomalla: »Mitäpä siitä, vaikka Gora palveleekin jumalankuvia? Mitäpä siitä, jos se on hänen uskonsa?»