Olen poiminut kukkasi, oi maailma!
Pusersin sen vasten sydäntäni, ja sen piikit pistivät minua.
Kun päivä kalpeni ja yö tuli, huomasin, että kukka oli kuihtunut, mutta tuska pysyi.
Olet kasvava vielä paljon ylpeitä ja hyvänhajuisia kukkia, oi maailma!
Mutta aika poimia kukkasia on minulta ohitse eikä minulla ole ruusua pimeydessäni, vain tuska pysyy.
50
Eräänä aamuna tuli sokea tyttö yrttitarhaani tarjoamaan minulle lotuslehdellä peitettyä kukkakiehkuraa.
Kiersin sen kaulaani, ja silmäni kyyneltyivät,
Suutelin häntä ja sanoin: "Olet sokea kuin kukatkin ovat.
"Et tiedä itse, kuinka kaunis lahjasi on."