51
Keskellä elämän touhua ja pauhinaa, oi Kauneus, hakattu kiveen, seisot mykkänä ja hiljaa, yksin ja etäisenä.
Suuri Aika istuu rakastuneena jalkojesi juuressa ja mumisee:
"Puhu, puhu minulle, lemmittyni; puhu, morsiameni!"
Mutta sinun puheesi on suljettu kiveen, oi järkähtämätön Kauneus!
52
Rauha, sydämeni, salli eron hetken tulla suloiseksi!
Älä salli sen muodostua kuolleeksi, vaan täydelliseksi.
Salli lemmen sulaa muistoihin ja tuskan lauleloihin.
Salli taivaslennon päättyä niinkuin siivet yli pesän sulkeutuvat.