Sinä olet Veljeni veljien seassa, mutta minä en välitä heistä enkä jaa heidän kanssaan ansioitani, jakaakseni kaikkeni sinun kanssasi.
En seiso ilossa ja surussa ihmisten puolella, vaan seison sinun puolellasi. Pelkään antaa elämääni enkä sukella elämän suuriin sydänvesiin.
78.
Kun luomakunta oli uusi ja kaikki tähdet tuikkivat ensimmäisessä loistossaan, silloin kokoontuivat jumalat taivaassa ja lauloivat: "Oi täydellisyyden kuvaa! Oi riemun yltäkylläisyyttä!"
Mutta äkkiä huusi joku: "On kuin olisi särkynyt valovitja ja yksi tähdistä mennyt perikatoon!"
Katkesi kultaharpun kieli, heidän laulunsa lakkasi, — ja he huusivat kauhistuneina: "Tuo tähti, joka katosi, oli parhain kaikista, se oli kunnia kaiken taivonkannen!"
Siitä päivästä saakka ei lakkaa etsiminen, huuto käy suusta suuhun, että maailma on ainoan ilonsa kadottanut.
Vain yön syvimmässä hiljaisuudessa hymyilevät tähdet ja kuiskailevat keskenään: "Tuo etsintä on turhaa! Kaikkialla vallitsee rikkumaton täydellisyys!"
79.
Ellei minun osani ole kohdata sinua tässä elämässä, niin salli minun aina tuntea, että olen menettänyt onnen nähdä sinua, — älä anna minun koskaan unohtaa, anna minun kantaa suruni okaita niin unessa kuin valveillani.