Sen aukeaman reunassa, jossa hän virui, seisoi nainen. Hämärästi kreivi erotti hoikan, kaunismuotoisen vartalon, näki vilaukselta valkean, damastikankaisen puvun, vihreäsamettisen camorran ja hienosti valmistetun kultavyön. Mutta miehen katsetta pitivät hurmaannuksen ja kunnioituksen lumoissa naisen verrattomien kasvojen ihanuus ja hänen ihmeelliset silmänsä, jotka vastasivat toisen katseeseen lievän kummastuneesti. Hän näytti melkein lapselta pituudestaan ja naisellisista mittasuhteistaan huolimatta; niin raikkaat ja nuorekkaat olivat hänen piirteensä.
Kyynärpäänsä varassa kreivi loikoi tuokion, katsoen katsomistaan, ja hänen mielessään risteili näkyjä, joita jumalanmiehillä on ollut paratiisin pyhimyksistä.
Vihdoin lumouksen rikkoi Peppinon ääni, kun narri puhutteli tulijaa selkä orjamaisesti köyryssä. Francesco muisti, että hänen tuli esiintyä kunnioittavasti noin selvästi ylhäiselle henkilölle, hypähti pystyyn, unohtaen haavansa, ja kumarsi syvään. Sekuntia myöhemmin hän vetäisi ähkäisten henkeään, horjui, pyörtyi ja kellahti selälleen saniaisten sekaan.
NELJÄS LUKU
Monna Valentino
Vielä vuosikausien kuluttua oli Aquilan herran tapana ihan juhlallisesti vakuuttaa juuri neidon ihmeellisen kauneuden panneen hänen sielunsa sellaiseen sekasortoon, että se sekoitti hänen aistinsa ja kaatoi hänet pyörtyneenä tytön jalkojen juurelle. Että hän itse uskoi niin, sitä emme halua epäillä siitä huolimatta, että taidamme pikemmin taipua hyväksymään Fanfullan ja munkin myöhemmin lausuman — ja kreivin syvästi paheksuman — mielipiteen, jonka mukaan hänen kovin rajusti ja hätäisesti ponnahtaessaan seisomaan hänen haavansa uudelleen avautui, ja sen aiheuttama kipu ynnä verenvuodosta johtuva heikkous olivat olleet hänen äkillisen pyörtymisensä syynä.
"Kuka tämä on, Peppe?" tiedusti vastatullut narrilta, joka muisti vannomansa valan ja julkeasti valehteli, ettei hän sitä tiennyt, sekä lisäsi, että vieras oli — kuten neito saattoi nähdä — joku haavoittunut mies-poloinen.
"Haavoittunut?" kertasi tyttö, ja hänen loistavat silmänsä saivat voimakkaan säälin ilmeen. "Ja yksinkö?"
"Täällä oli muuan herrasmies häntä hoivaamassa. Madonna; mutta hän meni Fra Domenicon kanssa Aequaspartan luostariin noutamaan hänen olkapäänsä hoidossa välttämättömiä tarvikkeita."
"Mies-parka", jupisi neito, lähestyen kaatunutta. "Miten hän sai vammansa?"