"Sitä, Madonna, en osaa teille kertoa."
"Emmekö voi tehdä mitään hänen hyväkseen, ennenkuin hänen ystävänsä palaa?" kuului seuraava kysymys, samalla kun tyttö puhuessaan kumartui kreivin puoleen. "Tule, Peppino", huusi hän, "auttamaan minua! Nouda vettä tuolta purosta!"
Narri katsahti ympärilleen, etsien astiaa, ja kun hänen katseensa osui kreivin avaraan hattuun, sieppasi hän sen ja lähti asialleen. Hänen palatessaan oli neito polvillaan, tajuttoman miehen pää sylissään. Peppen tuomaan vesihatulliseen hän kastoi nenäliinaa ja pyyhki sillä kreivin otsaa, johon pitkä, musta tukka oli tarttunut takkuisena ja sekavana.
"Katso, kuinka paljon hänestä on vuotanut verta, Peppe!" pahoitteli hän. "Hänen ihokkaansa on ihan verinen, ja haavasta vuotaa yhä! Vergine Santa!" tuskaili hän, nyt tarkastaen pyörtyneen olkapäässä ammottavaa, rumaa haavaa, ja käyden kalpeaksi sen nähdessään. "Varmasti hän siihen kuolee ja hän on nuori, Peppino, ja noin komean näköinen!"
Francesco liikahti, ja hänen kalpeiden huuliensa välitse väreili huokaus. Sitten hän raotti raskaita silmäluomiaan, ja heidän katseensa osuivat vastakkain ja kiintyivät toisiinsa. Ja niinpä ruskeat, hellät silmät katsoivat kuumeisen raukeisiin, mustiin silmiin, samalla kun neidon käsi lempeästi piti kosteata vaatetta haavoittuneen kipeällä otsalla.
"Kauneuden enkeli!" mutisi hän haaveksivasti vasta vain puolittain tietoisena asemastaan. Sitten hän pääsi selville neidon suomasta hoivasta ja lisäsi vielä lämpimämmin ja hartaammin: "Hyvyyden enkeli!"
Toinen ei vastannut mitään lukuunottamatta sitä ja sellaisenaan se olikin kaunopuheinen vastaus — että hän punehtui, sillä hän oli juuri päässyt luostarista eikä viattomuudessaan lainkaan tuntenut maailman tapoja eikä kohteliaita puhekäänteitä.
"Onko teillä tuskia?" kysyi hän vihdoin.
"Tuskia?" kertasi kreivi, joka heräsi yhä virkeämmäksi ja jonka äänessä soinnahti halveksumisen häive. "Tuskiako? Pääni tällaisen pieluksen varassa ja taivaan pyhimys hoitamassa vammojani? Ei, minulla ei ole ollenkaan kipuja. Madonna, vaan tunnen riemua, suloisempaa kuin olen koskaan ennen tuntenut."
"Gesú! Kuinka liukas kieli!" ilvehti narri takalistolta.