Sen kuullessaan Francesco liikahti. Hän huoahti ja hymyili samalla kertaa. Sitten hän omaksui ripeän komentavan sävyn, osoitti vartijoitaan ja kehoitti:
"Käske näiden miesten mennä tiehensä ja kuuntele sitten, kun haihdutan rumat epäluulosi, kuten pyörretuuli hajoittaa lehtiä syksyllä!"
Gian Maria tuijotti häneen typertyneenä. Tuo valtava varmuus ja tuo ylhäinen, arvokas käytös, joka oli niin ylevä vastakohta hänen omalle karkealle rehentelylleen, heikensivät vähitellen yhä enemmän hänen itseluottamustaan. Kättään heilauttaen hän käski sotilaiden poistua, melkein itsetiedottomasti totellen serkkunsa hallitsijaälyä, jonka mukaan hän yhtä itsetiedottomasti taipui.
"Nyt, sinun korkeutesi", virkkoi Francesco heti miesten poistuttua, "salli minun selvästi ymmärtää syytöksesi, ennenkuin sen torjun. Käyttämistäsi sanontatavoista arvaan sen olevan seuraavan: Vähän aikaa sitten tehtiin Sant' Angelossa salaliitto, jonka tarkoituksena oli syöstä sinut pois Babbianon valtaistuimelta ja nostaa minut sijallesi. Syytät minua siitä, että minulla oli salaliitossa osa — minulle määrätty osa. Asia on niin, eikö olekin?"
Gian Maria nyökkäsi.
"Olet esittänyt asian hyvin selvästi", ärähti hän. "Jos voit yhtä selvästi todistaa viattomuutesi, uskon varmasti tehneeni sinulle vääryyttä."
"Että tällainen salaliitto on tehty, sitä pidämme todistettuna, vaikka Babbianon kansasta todistukset tuntunevat niukoilta. Sittemmin kuollut mies oli kertonut sinun korkeudellesi, että sellaista salaliittoa haudottiin. Se tuskin oli sellaisenaan riittävä todistus antaakseen aihetta sille, että neljän sangen uljaan herrasmiehen päät pantiin keihäiden kärkeen, mutta epäilemättä sinun korkeudellesi oli muita todistuksia, joihin me muut emme ole päässeet tutustumaan."
Gian Maria vavahti näistä sanoista. Hän muisti, mitä Francesco oli lausunut heidän viime kerralla puhellessaan tästä samasta asiasta; hän muisti, miten hänet itsensä oli sinä päivänä otettu vastaan Babbianossa.
"Meidän täytyy uskoa asianlaidan olevan niin", jatkoi Francesco levollisesti. "Sinun korkeutesi menettely tässä jutussa ei jätäkään sijaa epäilylle. Uskomme siis, että sellainen salaliitto tehtiin, mutta se, että minä olin siinä osallinen, että minä olin sinun paikallesi valittu mies — pitääkö minun todistaa, kuinka pätemätön sellainen syytös on?
"Pitää, todentotta! Jumaliste! Sinun pitää, jos mielit pelastaa pääsi."