»Viisaampaa?» Tytön ääni oli pilkallinen. »Mitä tekemistä minulla on viisauden kanssa?»
»Ei mitään, mikäli voin havaita. Mutta koettakaa edes olla jalomielinen. Sanon teille suoraan, neiti, että Bloodin sijassa en koskaan olisi ollut niin hyväsydäminen. Tuhat tulimmaista! Kun ajattelette, mitä hän on omien maamiestensä puolelta saanut kärsiä, niin pitäisi teitä ihmetyttää, että hän ensinkään tekee eroa espanjalaisen ja englantilaisen välillä. Tuliapa myydyksi orjaksi! Hyi!» Hänen ylhäisyyttään värisytti. »Ja vielä jollekin kirotulle istutustenomistajalle.» Hän vaikeni äkkiä. »Suokaa anteeksi, neiti Bishop. En tällä hetkellä…»
»Te iskitte harhaan puolustaessanne tätä… merirosvoa», neiti Bishopin iva oli kärkevää.
Hänen ylhäisyytensä tuijotti taas seuralaistaan. Sitten hän puoleksi sulki suuret vaaleat silmänsä ja korjasi hieman tekotukkaansa. »Kummastelen, miksi te vihaatte häntä niin kovasti», sanoi hän hiljaa.
Hän huomasi äkillisen syvän punan tytön poskilla ja näki miten hänen kulmansa rypistyivät. Tyttö oli perin pohjin suuttunut, arveli lordi. Mutta räjähdystä ei kuulunut. Tyttö tointui.
»Vihaisinko häntä? Taivaan Herra, mikä ajatus! Minä en tunne häntä kohtaan mitään.»
»Mutta teidän pitäisi, neiti.» Hänen ylhäisyytensä sanoi sanottavansa suoraan. »Hän ansaitsee sen. Hän olisi kyky kuninkaallisessa laivastossa, mies, joka pystyy sellaiseen, mitä hän tänä aamuna teki. Hän ei ole turhaan palvellut Ruyterin alaisena. Ruyter oli suuri merisankari — ja tottavie, hänen oppilaansa on mestarinsa veroinen, jos vähänkin ymmärrän niitä asioita. Epäilen, onko kuninkaallisessa laivastossa ainoatakaan sellaista miestä. Uskaltautua noiden kahden laivan väliin aivan läheltä ja sitten ampua ne säpäleiksi! Sellainen vaatii rohkeutta, keinokkuutta ja kekseliäisyyttä. Ja me maakravut emme olleet ainoat, jotka hän petti liikkeellään. Espanjalainen amiraali ei aavistanutkaan hänen tarkoitustaan ennen kuin se oli myöhäistä ja Blood voittanut. Hän on suuri mies, neiti Bishop. Mies, jota sietää pitää arvossa.»
Neiti Bishop kävi pilkalliseksi.
»Teidän pitää käyttää vaikutusvaltaanne lordi Sunderlandiin, jotta hän saisi kuninkaan tarjoamaan Bloodille upseerin paikkaa.»
Hänen ylhäisyytensä nauroi hiljaa. »Tottavie, se on jo tehty. Minulla on valtakirja taskussani.» Ja hän lisäsi neiti Bishopin hämmästystä selittämällä lyhyesti asianlaidan. Hän jätti hämmästyneen tytön siihen ja meni ulos etsimään Bloodia. Mutta tyttö kiusasi yhä hänen mieltään. Jos hän olisi ollut hiemankin sovinnollisempi Bloodia kohtaan, niin lordi olisi tuntenut itsensä onnellisemmaksi.