»Te ette ole varsin kohtelias, sir, kuten jo aikaisemmin olen huomannut. Nimeni on Wade — lordi Julian Wade. Olen hänen majesteettinsa lähettämänä tullut näille sivistymättömille perukoille ja olen mylord Sunderlandin läheinen sukulainen. Eversti Bishopille on ilmoitettu tulostani.»
Äkillinen muutos Calverleyn käytöksessä lordi Julianin mainitessa nimensä ilmaisi selvästi, että ilmoitus oli tullut ja että hän tiesi siitä..
»Minä… minä luulen, että sellainen on saapunut», sanoi Calverley epäilyksen ja epäluulon välimailla. »Nimittäin, että eversti Bishopille on tullut ilmoitus lordi Julian Waden tulosta. Mutta — mutta… tällä laivalla?» Upseeri teki avuttoman eleen ja joutuen kokonaan hämilleen vaikeni äkkiä.
»Olin tulossa Royal Maryllä…»
»Niin on meille ilmoitettu.»
»Mutta Royal Mary joutui erään espanjalaisen merisissin käsiin, enkä ehkä olisi koskaan tullut tänne, ellei olisi ollut kapteeni Bloodia, sillä hän pelasti minut.»
Kapteeni Calverleyn sielussa vaikeni. »Aivan niin, minä ymmärrän.»
»Minä rohkenen epäillä sitä.» Lordin ääni ei ollut hitustakaan lempeämpi. »Mutta jääköön se toiseen kertaan. Jos kapteeni Blood suvaitsee näyttää valtakirjansa, niin se ehkä saa kaikki epäilykset kaikkoamaan ja voimme jatkaa edelleen. Olen iloinen päästessäni vihdoin Port Royaliin.»
Kapteeni Blood ojensi pergamentin Calverleyn mulkoilevien silmien eteen. Upseeri tarkasteli sitä, varsinkin sinettiä ja nimikirjoitusta. Sitten hän astui askelen taaksepäin, nolona, voimattomana miehenä. Hän kumarsi avuttomasti.
»Minun täytyy palata eversti Bishopin luo saamaan määräyksiä», ilmoitti hän heille.