Garnache säilyttää malttinsa
Yö oli tullut, ja oli alkanut sataa, kun Garnache ja Valérie saapuivat Grenobleen. He menivät kaupunkiin jalkaisin, sillä pariisilainen ei halunnut herättää huomiota näyttäytymällä kaduilla nainen ratsunsa selässä.
Huolehtien tytön mukavuudesta, Garnache oli riisunut päältään paksun ratsastusvaippansa ja vaatinut häntä ottamaan sen ylleen, kietoen sen niin, että hänen päänsä peittyi kuten huppuun. Siten hän ei ollut suojassa ainoastaan sateelta, vaan myös uteliaiden katseilta.
He astelivat tihkusateessa likaisilla, liukkailla kaduilla, joita valaisi ikkunoista ja ovista tuleva hohde, Rabecque seurasi heitä taluttaen hevosia. Garnache ohjasi heidät suoraan majataloonsa — Auberge du Veau qui Tèteen, jolla oli se etu, että se oli käskynhaltijan palatsia vastapäätä.
Tallimies otti ratsut hoitoonsa, ja isäntä opasti heidät toisessa kerroksessa olevaan huoneeseen, jonka hän jätti Valérien käytettäväksi. Kun se oli tehty, jätti Garnache Rabecquen vahdiksi ja lähti suorittamaan tarpeellisia valmistuksia alkavaa matkaa varten. Hän alkoi siitä, mikä hänen mielestään oli tärkein tehtävä, meni kadun poikki käskynhaltijan palatsiin ja pyysi saada heti tavata herra de Tressania.
Kun hänet oli viety käskynhaltijan puheille, ällistytti hän tätä pulleata herrasmiestä ilmoittamalla palanneensa Condillacista mukanaan neiti de La Vauvraye ja tarvitsevansa turvajoukon saattamaan heitä Pariisiin.
— Sillä minua ei lainkaan haluta joutua alttiiksi niille toimenpiteille, joihin Condillacin naarastiikeri pentuineen saattaa ryhtyä saadakseen takaisin saaliinsa, hän selitti hymyillen jurosti.
Käskynhaltija siveli partaansa ja siristi haljakoita silmiään, kunnes ne katosivat hänen lihaviin poskiinsa. Hän oli ymmällä. Hän ei voinut kuvitellakaan muuta kuin että kuningattaren lähettiä oli puijattu tällä kertaa menestyksellisemmin.
— Niin ollen arvaan, hän sanoi salaten mielessään liikkuvat ajatukset, — että saitte neidon väkivallalla tai viekkaudella.
— Käytin kumpaakin, monsieur, oli lyhyt vastaus. — Mutta vielä emme ole poissa vaaralliselta alueelta, ja juuri sen vuoksi tarvitsen saattojoukkoa.