"Katkera? Minähän nauran."
"Nauratte. Mitä naurettavaa siinä on?"
"Teidänkö lemmensairaudessanne? Ruhtinatar Valeria ja…"
Bellarion ähkäisi, mutta purskahti sitten itsekin nauruun.
"Mistä tämä äkkinäinen ilo?"
"Kerroittepa hauskan jutun, rakas madonna. Nimetön Bellarion rakastunut prinsessaan! Oletteko huomannut minussa muitakin hulluuden oireita?"
Nuori mies oli todella iloinen, vaikka hän pilaili, tuumi kreivitär, tarkatessaan seuralaistaan pitkien silmäripsiensä alitse.
"Ellette uneksi rakkaudesta, niin mitä sitten haaveilette?"
Bellarion vastasi tyynesti: "Mitä ikinä se lieneekin, rakkautta se ei ole. Mitäpä tietäisin minä rakkaudesta? Mitä tekemistä on minulla rakkauden kanssa?"
"Miksi vavahditte mainitessanne rakkauden? Opettivatko luostarin isät teitä pelkäämään lempeä?"