"Mutta", osoitti taas Bellarion, "jos Buonterzo marssii laaksoa pitkin pysytellen joen varressa, voi hän kuitenkin pitää teidät erillään. Teidän olisi paras jättää joukko vartioimaan kahlaamoa, mentyänne yli. Silloin syntyisi kahluupaikalla kahakka ja sillävälin voisitte ehken päästä yhteyteen Carmagnolan kanssa. Luulisin voivani tällaisessa paikassa kestää päivän pienenkin joukon kanssa Buonterzoa vastaan."
"Niinkö?" Facino melkein nauroi.
"Voisin, jos suunnitelmani mielestänne sopisi."
"Mikä suunnitelma?"
Bellarionin taistelusuunnitelma syntyi kädenkäänteessä, hänen väitellessään Facinon kanssa.
"Jos menette joen yli Buonterzon nähden, ryhtyy hän melko varmasti ajamaan teitä takaa. Epäjärjestyksessä perääntyvä armeija houkuttelee aina takaa-ajoon. Sillä tavalla Normandian herttua houkutteli vihollisensa ansaan Senlacin luona, ja varmisti tällöin voittonsa. Buonterzo kävisi kimppuunne sitäkin hanakammin, kun hän ilmeisesti voisi tehdä sen, ennenkuin pääsette yhteyteen Carmagnolan kanssa. Kahlaamolla antautuisi hän varmasti taisteluun havaitessaan tien suljetuksi. Estämään ylimenoa riittää hyvinkin sata jousimiestä Lopulta on hänen joko tunkeuduttava läpi tai muutettava suunnitelmaansa ja lähdettävä ensin Carmagnolaa vastaan. Mutta ennenkuin kumpikaan ennättää tapahtua, ehditte jo kohdata Carmagnolan Rivergaron luona. Yhdessä tulette vuorien yli Buonterzon selkään. Ja olipa hän sitten täällä tai paluumatkalla laaksoa ylöspäin, on hän armoillanne, jos pidätte kiirettä. Minä otan tehtäväkseni pidättää häntä täällä auringonlaskuun asti sadalla miehellä."
Suunnitelma oli kaikessa yksinkertaisuudessaan mestarillinen ja Facino tuijotti ihmeissään Bellarionia. Vihdoin kysyi hän hitaasti:
"Entä jos et onnistu?"
"Pidätän vihollista ainakin niinkauan, että pääsette pois tästä satimesta."
Facino siirsi katseensa Stoffeliin: "Olenko minä hullu, Stoffel?
Pitääkö tuollaisen nulikan opettaa minulle sotataitoa?" Hän irvisti.
"Uskoisitteko sveitsiläisiänne tuon pojan johdettaviksi?"