"Carmagnola ja de Cadillac samoinkuin Koenigshofenkin ovat kuuluisia päälliköitä. Minä olen vain pienen sveitsiläisjoukon kapteeni. Minä en voi lausua mielipiteitäni, ellei niitä tiedustella. Senvuoksi en nytkään huomauttanut Facinolle mitään."
Bellarion hymyili. "Ja nyt tulitte minun luokseni, jotta minä koettaisin saada Facinon vakuutetuksi suunnitelmansa heikkoudesta." "Toivoisin sitä."
"Tiedän vielä paremman keinon, Stoffel. Menkäämme itse tiedustelemaan ja ottamaan selvää tilanteesta." Tuntia myöhemmin olivat he jo kukkulalla, mistä saattoivat nähdä varsin kauas. Ja ennenpitkää olivat he selvillä siitä, että suurempi huolellisuus suunnitelman laatimisessa tosiaan olisi ollut paikallaan. Muutaman kilometrin päässä lähestyi nimittäin Ottone Buonterzon armeija kuin kuhiseva muurahaislauma, kaikesta päättäen aikoen ensin iskeä vuoristosta käsin Facinoon ja tämänjälkeen painua tasangolle Carmagnolaa vastaan. Bellarion ja Stoffel eivät viivytelleet hetkeäkään, vaan riensivät rinnettä alas Travoon. Hengästyneinä he töytäsivät Facinon telttaan ja herättivät kondottierin. Hän ei hukannut aikaa hyödyttömään raivoamiseen, vaan kutsui koolle upseeristonsa ja antoi käskyn lähteä liikkeelle jokilaaksoa alas. Yhteys Carmagnolan kanssa oli saatava mahdollisimman pian.
"Tällä tavalla ei siitä tule mitään", pamautti Bellarion. Facino mulkoili häntä ja lähetti pois upseerit. Kiukkuisena hän sitten tiukkasi nuorukaiselta, mitä tämä oikein tarkoitti sekaantumisellaan joka asiaan. "Tulkaapa ulos, herra kreivi."
Hilliten suuttumuksensa astui Facino teltasta vakavan Stoffelin ja Bellarionin seuraamana. Ja nyt selosti Bellarion vuorostaan tilannetta, tarkasti ja yksityiskohtaisesti niinkuin ainakin opiskelija.
"Buonterzo on jo kiilautunut teidän ja Carmagnolan väliin. Laakson kautta ette siis pääse toistenne yhteyteen. Tunnin kuluttua on Buonterzo vallannut kukkulat, mistä hän näkee jokaisen liikkeenne. Hän on jonkinlaisessa keskipisteessä, josta hallitsee ympäristöä täydellisesti. Toisen sivustanne kimppuun voi hän käydä kahta suuremmalla miesluvulla kuin mitä teillä on; toisella puolellanne on joki. Asema on siis jotakuinkin sama kuin Morgartenin luona, missä sveitsiläiset löivät itävaltalaiset joukot."
Facino oli ihmeissään, jopa hieman suuttunut. Pitipä nyt hänen, kokeneen sotilaan, joutua tuon kirjoista tietonsa nuuskineen pojan opetettavaksi. Ääneti siveli hän leukaansa, koettaen hillitä kasvavaa kiukkuaan. "Jos olisitte kuunnellut…" aloitti Bellarion, mutta Facino keskeytti hänet äreästi.
"Hiljaa! Mikä on tehty, on tehty." Hän kääntyi Stoffeliin. "Meidän on peräydyttävä ajoissa joen yli. Travon yläpuolella on kahluupaikka."
"Näin etäännymme vain Carmagnolasta", huomautti Stoffel.
"Kyllä minä sen tiedän", ärjyi Facino, suuttuneena koko maailmalle. "Lähettäkää mies Carmagnolan luo. Carmagnolan on vetäydyttävä takaisin ja mentävä joen poikki Rivergaron luona. Näin pääsemme ehkä yhteyteen."