Stoffel suostui mielellään, kuultuaan Bellarionin ehdotuksen, rupeamaan hänen apulaisekseen.
"Ja miehistä jok'ainoa, joka oli mukana Trebbian taistelussa, lähtee kernaasti mukaan."
He valitsivat kuusikymmentä miestä, jotka Facinon suostumuksella seuraavana aamuna laittautuivat lähtökuntoon. Viivyttelyyn ei ollut mitään syytä. Kun Bellarion sitten oli järjestänyt raha-asiansa lähti hän heittämään jäähyväisiä.
"Voisin ehkä tehdä teille vielä palveluksen", sanoi hän Facinolle. "Suunnittelette lisäjoukkojen palkkaamista, vaikka tiedättekin, miten hankalaksi teille muodostuu suuremman joukon varustaminen ja muonittaminen."
"Jokaisella ei ole onnea saada joku Vignate vangikseen."
"Ettekö ole ajatellut liittoutumista kenenkään kanssa?" Facino naurahti melkein hilpeästi. "Kenen sitten? Milanon liepeillä vouhkivien koirienko? Estorren tai Gian Carlon?"
"Esimerkiksi Montferratin Theodoren kanssa", sanoi Bellarion.
"Tosiaan, siinä olisi voimakas, vanha kettu, mutta Theodoren hinta olisi varmasti liian korkea."
"Ehkäpä katsoisitte voivanne sen kuitenkin maksaa. Markiisi Theodorekin on kunnianhimoinen. Hän himoitsee Vercelliä ja Genovan herruutta. Milanon retkellä voisi helposti vallata Vercellin."
"Niin kyllä. Voisimme aloittaa taistelun Vercellin valtauksella. Mutta
Genova…"