— Homerosta, Jeesusta, Spinozaa, Daumier'ta ja Strindbergiä.
Jacob viskasi silmäyksen Bevelle; se merkitsi: hän työskentelee kliseillä. Beve sähkötti takaisin: ja sen pahempi omatekoisilla, ne ovat aina kehnoimmat.
Anstrin jatkoi:
— Ainoa pelastus on, että koko systeemi muutetaan. Vanha on tehnyt vararikon. Uusi vuosituhat on syntymässä. Meidän ajattelumme on mädäntynyt. Täytyy rakentaa uutta perustuksia myöten. Vanhasta ei jätetä kiveä kiven päälle. Meidän tiedemiesten velvollisuutena on aloittaa.
Quiding ihastui ja tarttui sananvuoroon:
Aapisto on heitettävä nurkkaan. On laadittava uusi, jossa on ainoastaan viisi kirjainta. Neljää laskutapaa on pidettävä rikollisuutena. Näkeminen havaitkoon vain neljännen ulottuvaisuuden, ja mitään muuta aistia kuin kuudetta ei saa käyttää sivistyksen palvelukseen.
Anstrin iski väliin:
— Teidän mielettömyytenne olisi parempi kuin nykyinen tila.
— Puhutaan vakavasti. Oletteko kirjoittanut sellaista, joka osottaa teidän uudistustenne suunnan?
— Minulla on aika edessäni. Toistaiseksi tyydyn toteamaan, että se mitä te kirjoitatte on kurjaa. Se on aika paljon.