— Elvistä! Tietysti minä hänestä pidän. Kuinkas muuten.
— Niin mutta kenestä tytöstä te pidätte kaikkein eniten? intti Kyllevi.
Veikko-Ilmari hymyili salaperäisesti.
— Kaikkein eniten? Tiedättekö te, sitä minä en todella osaa sanoa. Minä pidän heistä kaikista.
— Pidättekö te kaikista? Herran pieksut sentään, silloinhan te olette oikea don Quixote!
— Don Quixote?
— Niin juuri, ettekö te tiedä. Se espanjalainen setä, josta Mozart on tehnyt oopperan. Kai te hänet tunnette? Minä en tosin ole nähnyt sitä oopperaa, mutta minä luulen, että hän oli kanssa semmoinen joka — joka — joka piti heistä kaikista!
Veikko-Ilmari nauroi täyttä kurkkua.
— Ahaa, te tarkoitatte don Juania! Kiitos kunniasta!
Elvi palasi tuoden kahvia.