»Minun ovat. Ruoka loppui kotona ja pakko oli lähteä liikkeelle.»
»Elääkö miehesi vielä?»
»Ei elä. Sotaretkelle läksi kolme vuotta sitten ja sinne jäikin.»
»Kuka oli miehesi?»
»Hän oli Ontro, heimopäällikkö.»
»Ontro? Oletko sinä Ontron vaimo? Ja nuo siis, ovat hänen lapsiaan?
Jumalako johdatti sen pakanan perheen minun pelastettavakseni?»
Munkki katsoi vuoteessa makaavaa poikaa. Hän oli kuullut paljon puhuttavan Ontrosta, pohjoisimman Karjalan suuresta uroosta ja tappelijasta, joka usein oli joukkoineen vapisuttanut Karjalan venäläisiä luostareita, jopa joskus käynyt Ruotsin rajan takanakin. Eikä hän ollut yksinomaan kuullut, vaan olipa nähnytkin hänet, tosin vainajana silloin, kun Ontro oli kaatunut venäläiseen keihääseen hyökättyään munkkien kimppuun kastepaikalla.
»Oletteko kastetut uskoon Jeesuksessa Kristuksessa?»
»Itse kastoit meidät Mekrijärvellä toissa kesänä.»
»Ovatko nuo lapsesikin kastetut?»