He istuivat kirjastossa, jossa ei heitä pariin tuntiin kukaan häirinnyt, Emerson puhuen nopeasti, melkeinpä hajanaisesti, ikäänkuin hän olisi tehnyt jonkunlaista tunnustusta tytön kuunnellessa kertomusta sana sanalta välittömällä mielenkiinnolla. Tarina oli pääpiirteissään sama, minkä hän oli kerran ennen kertonut Cherry Malotte'lle, mutta nyt se oli kaikin puolin ehyempi ja kauttaaltaan kertojan innostuksen ja tunteiden elävöittämä. Kuulijan mielestä se oli kuin ihmeellinen satu, jossa puhuttiin kummallisista ihmisistä, joiden vaikuttimia hän tuskin kykeni ymmärtämään, ja joka oli syntynyt maassa, jonka villiä luontoa ja hurjia tapoja hän ei voinut kuvitellakaan.

"Ja tuon kaiken teit vain minun tähteni", kuiskasi hän hetkisen kuluttua.

"Muuta neuvoa ei ollut."

"Ihmettelenpä, olisiko kukaan toinen tuntemani mies antautunut noihin vaaroihin — vain minun tähteni."

"Tietysti. Vaarat — hengenvaarat, rasitukset ja huolet, tarkoitan — eivät merkitse mitään." Hän näpsäytti sormiaan. "Yksinäisyys ja erämaan kolkko autius siellä mielen synkistävät. Olla sinusta niin kaukana oli raskainta, ja ajatus, että joku onnellisempi mies saattoi —"

"Lorua!" Mildred oli todella närkästynyt. "Pyysin sinua itse määräämään ajan ja lupasin odottaa, ja ellen olisi — välittänytkään sinusta, olisin kuitenkin pitänyt sanani. Olenhan Wayland."

"Siis rakastat minua, Mildred?" Boyd kumartui kiihkeästi lähemmäksi.

"Tiedäthän sen kysymättäkin", kuiskasi tyttö, "lapsuuden aikainen kiintymykseni on yhä sama. Muistathan, kuinka täydellisesti hurmaannuin sinuun?" Hän naurahti pehmeästi. "Olit mielestäni maailman paras jalkapalloilija. Välistä epäilen, että tunteeni ovat vieläkin tuota samaa tyttömäistä sankaripalvontaa, joka ei voi kestää, mutta se on kestänyt — ainakin toistaiseksi. Kolme vuotta on pitkä aika minunlaiseni tytön odottaa, vai kuinka?"

"On kyllä, on kyllä, mutta minä olen saanut elää tuon ajan vain muistoilla, kun taas sinulla on ollut muuta ajanvietettä. Miehet ihannoivat sinua ja koettavat olla kaikin tavoin mieliksesi, ja ihailijasi, joita parveilee ympärilläsi laumoittain —"

"Oh!"