"Vai niin? Sen seikan tiedän minä ehkä hiukan paremmin."
O'Reilly kumartui lähemmäksi. "Sanoitte olevanne köyhä. Minä maksan hyvin."
Morin mitteli tuota repaleista puhujaa närkästynein silmäyksin eikä näyttänyt kiinnittävän lupaukseen suurtakaan huomiota, minkä tähden O'Reilly otti taskustaan kultarahan, jonka nähdessään laivuri hätkähti.
"Minkälaisia 'rauhoitettuja' te olette?" kysyi hän silmät suurina.
"Minä olen myöskin vain köyhä mies parka, mutta tahdon ostaa pikku veljeni ja itseni vapaiksi."
"Onko teillä montakin tuommoista?"
"On — onhan niitä muutamia; monenkin hiililastin hinta."
"Ja minä kun olen antanut sinulle kalat ilmaiseksi!" huudahti Morin mulkoillen Jacketiin kiukkuisesti. Kultarahan näkeminen oli saattanut hänet aivan ymmälle, ja hän mutisi kauan partaansa.
"Migueliton tähden", pyyteli Jacket. "Caramba, kuinka kovasydäminen isä tuolla pojalla on!"
"Vaiti!" ärähti Morin, ja kääntyen O'Reillyyn hän lisäsi: "Menettelette väärin kiusatessanne köyhää miestä."