"En tiedä. Olen puhutellut heitä, mutta he eivät ole minusta tietääkseenkään."
"Eivät piittaa teistä?" huudahti Mac Namara.
"Eivät." Helenen ääni värähti, mutta hän piti päänsä pystyssä. "Koko Nomen naismaailma näkyy olevan täällä, mutta kaikki tuntuvat liittoutuneen katkaisemaan tuttavuuden minun kanssani. Se kummastuttaa minua — en voi käsittää sen syytä."
"Onko kukaan sanonut teille jotakin?" kysäisi toinen kiivaasti. "Joku herroista, tarkoitan."
"Ei, ei! Herrat ovat kaikki perin kohteliaita. Naisista nyt on kysymys."
"Lähtekäämme pois."
"Ei, ei tule kysymykseenkään", vastasi Helene ylpeästi. "Aion jäädä ja uhmata heitä. En ole tehnyt mitään, jota minun tarvitsisi hävetä, ja minä aion ottaa selvän, mistä oikeastaan on kysymys."
Kun Mac Namara seuraavan tanssin alkaessa oli luovuttanut hänet uudelle tanssijalle, lähti hän hakemaan jotakuta tuttavaa, jolta voisi kysellä. Useimmat Nomen miehistä joko vihasivat tai pelkäsivät häntä, mutta lopulta hän tapasi miehen, jolta hän uskoi saavansa tietoja, ja hän opasti tämän erääseen nurkkaukseen.
"Toivon, että vastaatte erääseen kysymykseen. Kiertelemättä.
Ymmärrättehän? Olen itsekin suora ja haluan teidänkin olevan."
"Kuten tahdotte."