"Ilmoitin puhelimitse sinne, että työmiehet asestautuisivat ja pitäisivät varansa. Jos kiiruhdat, ehdit kyllä ajoissa. Nyt on vasta puoliyö."
"Mitä on tekeillä?" kysyi Helene levottomana.
"Yrittävät vallata kaivokset tänä yönä", vastasi asianajaja. "Me puolestamme koetamme vangita salaliittolaiset ja on mahdollista, että syntyy verinen yhteentörmäys."
"Te ette saa ratsastaa sinne!" huudahti tyttö kauhistuneena. "Siellä tulee varmasti verta vuotamaan."
"Juuri siksi minun täytyykin mennä sinne", sanoi Mac Namara. "Tulen huomenna takaisin ja haluan silloin tavata teidät kahden kesken. Hyvää yötä."
Hänen silmissään oli uusi, tavaton loiste, kun hän hyvästeli Heleneä. Ollakseen niin kokematon naissydänten tutkija hän näytteli osaansa verrattoman hyvin, ja kun hän asteli kiireisin askelin konttoriaan kohden, hymyili hän itsekseen.
"Saan hänen vastauksensa huomenna. Kiitoksia paljon, Glenister."
XXI.
RAUHATON YÖ.
Helene koetti tiedustella Struvelta, kuinka asiat oikeastaan olivat, mutta sai tältä tietää vain, että salapoliisit olivat olleet toimessa monen viikon aikana ja tänään nuuskineet selville, että oli muodostettu seura n.s. vigilantit, joitten tarkoituksena oli hankkia oikeutta omin päin. Oli kuultu tarpeeksi, jotta voitiin päätellä, että tänä yönä aiottiin vallata kaivokset takaisin, ja siksi oli viranomaiset hätyytetty liikkeelle.