"Te sanoitte, että olisitte säätäneet koko maata koskevan lain, ettei kukaan saisi omistaa enempää kuin 40 acrea maata", sanoin minä. "Olisitteko myös rajoittaneet kaupunkilaisten oikeutta omistaa maata kaupungeissa?"
"Yhden talon omistaminen olisi ollut kylliksi jokaiselle oikein ajattelevalle ihmiselle", vastasi Forest. "Ei kukaan voi kieltää, että miljooniin nousevien rikkauksien kokoontuminen yksityisten käsiin, samalla kun toisilla ei ollut edes välttämättömiä elintarpeita, valmisti tätä kirottua kommunismia."
"Mutta miten olisitte estäneet suurten rikkauksien kokoontumisen?" kysyin uteliaana.
"Järjestämällä uudestaan verotuksen", vastasi Forest. "Monien verojen asemasta, jotka suureksi osaksi rasittivat enemmän varattomia kuin rikkaita, olisin säätänyt perintöveron, joka olisi käytetty valtion ja kuntien menojen korvaamiseen. Jokaisesta perinnöstä alle 10,000 dollaria olisi otettu veroa yksi prosentti, 20,000 dollarin perinnöstä kaksi prosenttia, 30,000 dollarista kolme prosenttia, 100,000 dollarista kymmenen prosenttia, 200,000 dollarista kaksikymmentä prosenttia, 500,000 dollarista viisikymmentä prosenttia. Jos joku olisi jättänyt jälkeensä niin suuren omaisuuden, että jokaiselle perilliselle olisi tullut 500,000 dollaria (siis 250,000 dollaria, kun perintövero olisi siitä vähennetty), olisi ylijäämä katsottu ihmiskunnan perinnöksi ja käytetty valtion ja kuntien menojen suorittamiseen."
"Eikö tuollainen laki olisi lamauttanut yritteliäisyyttä ja vapaata kilpailua, jota te olette ylistäneet kaiken inhimillisen edistyksen alkulähteeksi?" kysyin minä.
"Se olisi vain estänyt suunnattomien rikkauksien kasaantumista, mutta ei suinkaan vapaata kilpailua, vaan päinvastoin sitä suojellut", vastasi Forest. "Ihmiset, jotka omistivat kaksi- tai viisikymmentä miljoonaa dollaria ja käyttivät niitä suuria rahavarojaan häikäilemättömästi "taistelussa olemassaolosta", olivat vaarallisempia kuin vorot ja murtovarkaat. He voivat kukistaa jokaisen vähempivaraisen kilpailijan ja usein he käyttivät säälimättömästi valtaansa. He polkivat vapaan kilpailun maahan, kartuttivat miljooniaan ja raivasivat kirotulle kommunismille tietä. Eikö ollut suuri vääryys, että ihminen, joka jos jollakin keinoin oli koonnut suuren omaisuuden, voi tämän kokonaan jättää pojalleen, tehden tälle mahdolliseksi edelleen jatkaa kilpailijoiden tappamista ja yhä uusien miljoonien kokoamista. Mitä voi kelvollisin ja taitavinkaan ihminen monilla ammattialoilla saada aikaan, kun tapasi toisen ihmisen, jolla ehkä oli vähemmin kykyä, mutta paljo rahaa eikä yhtään omaatuntoa, ja joka mitä häikäilemättömimmällä tavalla käytti miljooniaan kilpailijoidensa tuhoamiseksi. — Ei! Rikkaat vanhemmat jättäkööt kyllä lapsilleen melkoisen omaisuuden, turvatakseen rakkaimpansa elatushuolilta; mutta heidän ei pitäisi jättää omille lapsilleen tilaisuutta puristaa seinää vastaan ja tappaa köyhempien vanhempien lapsia olemassaolon taistelussa."
"Tuollainen perintövero olisi minun aikanani kohdannut kiivasta vastustusta", huomautin minä.
"Mahdollista kyllä", vastasi Forest. "Todennäköisesti olisivat nuo lyhytnäköiset miljoonainomistajat, jotka menettelyllään aiheuttivat kommunismin, sitä vastustaneet. Olen sittekin sitä mieltä, että tuollainen laki olisi hyödyttänyt sekä yleensä ihmiskuntaa että miljoonainomistajien lapsiakin. Ainoastaan tämänlaatuinen laki, joka olisi aiheuttanut miljoonaomaisuuksien hajoamisen, olisi kyennyt torjumaan kommunismin ja anarkismin rynnäkön. Jokainen, joka peri 250,000 dollaria, olisi voinut hyvin olla tyytyväinen tähän summaan ja halusta luovuttaa ylijäämän yhteiseksi hyväksi. Uhraamalla yhden osan perinnöstään olisivat noiden jättiläisomaisuuksien perijät itselleen pelastaneet loput ja heikontaneet kommunismia. Sitä paitsi epäilen suuresti, tokko suuret omaisuudet tekivät niiden omistajia hyviksi tai onnellisiksi."
"Jos Yhdysvalloissa v. 1887 olisi säädetty tuollainen laki, olisivat useimmat miljoonainomistajat muuttaneet omaisuutensa rahaksi ja siirtyneet Europaan asumaan", huomautin Forestin selityksiin.
Tämä vastasi: "Niin luulen minäkin. Mutta se, joka saa haltuunsa suuren omaisuuden, jota hän ei itse ole koonnut, voi hyvin suorittaa kunnalle suuren veron, ja tuollaisen perintöveron aiheuttama suurten omaisuuksien paloittelu olisi katkaissut kärjen kommunistiselta kiihotukselta. Luonnollisesti olisi tuollainen perintövero pantu toimeen isompien sivistysvaltioiden välillä tapahtuneiden neuvottelujen jälkeen kaikissa yht'aikaa."